Antti Pyykkö
Lähde: Juhani Kuurne Hengen Tuulta Karjalassa
Pielisen seudun herännäisyys 1800 luvulla
Liikkuessaan useitten vuosien aikana Pohjois-Karjalassa kristillisen nuorisotyön asialla
Kuurne on kirjassaan kuvannut Antti Pyykköä (asunut nro Ylivieki nro 10 ja 4) mm. seuraavasti:
Rosendahl mainitsee historiassaan pienen uskovaisten piirin kokoontuneen Viekin ja Varpasen kylissä
hartauskirjojen ääreen. Lukumiehenä toimi tällöin Ruosman kylän Rönkkölästä kotoisin oleva Antti
Pyykkö ( s. 1785, k.3.11.1832) apulaisenaan Nurmeksen lipinlahtelainen Antti Timonen.
(s. 17.5.1786, k.29.11.1863).
Lukemisen ohella he puhuivat parannuksen välttämättömyydestä ja elämän tiestä.
Ei ole tiedossa, miten heidän herätyksensä oli tapahtunut,
mutta ensimäisiä siteitä Herra oli heittänyt heidän elämäänsä tiettävästi Nurmeksen kirkossa,
jossa he jo aikaisin tulivat tunnetuiksi ja jossa he tapasivat herännyttä kansaa
Nurmeksen puolelta ja kaukaa Rautavaaralta saakka.
Timosen vuotta nuorempi aseveli, Antti Pyykkö, saavutti sen sijaan tänä herännäisyyden kevätaikana
sangen huomatun aseman. Hän oli lahjakas mies, jonka henki janosi elämän syville lähteille.
Ei ollut sattuma, että juuri hänet tapasimme Viekin ja Varpasen herännäispiirin keskellä
ammentamassa sille elämänsanaa Raamatusta ja saatavissa olevista hartauskirjoista.
Antti Pyykkö tapasi Paavo Ruotsalaisen ensi kerran Rautavaaralla Paavo Kuosmasen
veljenpojan , Heikki Kuosmasen (s. 1790 ) ja sisarensa Katariinan häissä v. 1818.
Antti Pyykkö luuli tällöin olevansa hyväkin kristitty, mutta keskustellessaan Ruotsalaisen kanssa
Jumalan sanasta ja autuuden tiestä hän sai kuulla arvostelun,
jossa Paavo osoitti hänen rakentavan kristillisyyttään oman vanhurskautensa varaan.
Hän sai kuulla olevansa siivo fariseus, jolta puuttuivat oikeat, armon
valossa elävän ihmisen tuntomerkit: nöyryys ja hengen köyhyys.
Arvostelu vaikutti syvästi Antti Pyykköön ja ajoi hänet tutkimaan sielunsa tilaa
sekä syventymään entistä vakavammin Raamattuun ja käyttämään ahkerasti sanaa kotipuolessaan.
Tuosta kohtauksesta Antti Pyykkö ei näytä milloinkaan täydellisesti sulautuneen
Paavo Ruotsalaisen uskonkäsitykseen, vaikka hän ehdottomasti kuuluikin hänen kannattajiinsa.
Hän oli omalaatuisensa mies, jonka kristillisyydessä oli herännäisyyden sävelen rinnalla
hieman ihmiskeskeistä sävyä.
Hänen kotipaikkansa Viekin herännäisyys voitti hänen kauttansa joka tapauksessa
sekä voimaa että laajuutta. Hän oli henkevä ja aloitekykyinen,
kuten eräät hänen kirjalliset esityksensäkin osoittavat.
Hänen puheistaan ei liioin puuttunut innostusta eikä tartuttavaa voimaa.
Pielisjärven ja Nurmeksen heränneitten tiedetään kuunnelleen häntä mielellään.
Antti Pyykön sisaren Katariinan ja Paavo Kuosmasen veljenpojan Heikin herännäishäät Rautavaaran
Alakeyrityssä muodostui monessa suhteessa merkittäväksi. Sitä voi pitää Karjalan heränneen kansan
ensimäisenä suurena kevätjuhlana. Uusi voima kuljetti ihmisiä pitkien ja hankalien etäisyyksien
takaa yhteisen sanan ääreen. Alakeyrityn häissä tunnettiin Jumalan hengen liikkuvan kuin vienon
suvisen tuulen.
Sille, että Antti Pyykkö lähti kulkemaan hienokseltaan ehkä omaa tietänsä ja teki
työtänsä herännäisyyden vainioilla osittain omaan tiliinsä, oli alkuna näissä häissä käyty keskustelu.
Paavo näyttää käyttäneen, paljastaessaan tätä ystäväänsä uhkaavan vaaran, tunnettua kirpeyttään ja
suorasukaisuuttaan ja Antti Pyykkö, joka edellisenä vuonna Pielisjärvellä tapahtuneitten suurten
joukkoherätysten jälkeen oli kohonnut huomattavan herännäispiirin johtomieheksi, ei osannut
ehkä tarpeeksi nöyrtyä totuuden edessä.
Kun Paavo sen huomasi, teki hän syksyllä 1818 Mikkelin tienoilla eri matkan Antti Pyykön luo
keskustellessaan hänen kanssaan, sillä hän näyttää kiinnittäneen Antti Pyykköön hyviä toiveita
heränneitten johtajana. Kauan he juttelivat ja Antti Pyykkö näyttääkin aika lailla sulautuneen
Paavon kantaan, tuskin kuitenkaan aivan täydellisesti. Lähinnä Antti Pyykön henkilössä
tapahtunut Pielisen herätysliikkeen kosketus Renqvistin johtamaan Liperin hengelliseen piiriin
osoittaa kuitenkin, että Antti Pyykkö oli ilman muuta Paavo Ruotsalaisen miehiä.
Alla Antin kirje ja hänen kirjoittamansa kirja vuodelta 1820: apkirja.