Archive for the ‘Kivennapa’ Category

Kivennapa

Kivennavan Pyyköt

Ylentelä

Ylentelä, sukukirja

Tiedot ovat osaksi hiskistä, joten tarkistaminen on vielä kesken. Osassa on mainittu linkki sshy:n sivuilta löytyviin rippikirjoihin. KP

Perhe 1
1. Risto Pyykkö
Lapset:
Heikki Pyykkö , s. noin 1678. Perhe 2

Perhe 2
2. Heikki Ristonp. Pyykkö, (perheestä1, isä Risto Pyykkö) s. noin 1678, k. 7.11.1754 Kivennapa, Ylentelä. Pohjois Pohjanmaalta 1725?

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1732-1744_uk677/25.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1748-1757_uk677/34.htm.

1. puoliso: Tuntematon

Lapset:
Ristiina Pyykkö , s. noin 1705. Perhe 3
Valpuri Pyykkö . Perhe 4
Matti Pyykkö , s. 1713. Perhe 5
Riitta Pyykkö , s. noin 1716 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 133
Kaarina Pyykkö , s. 1711?. Perhe 140

2. puoliso: Katri Ollintr Äikäs s. noin 1694, k. noin 1734 Kivennapa, Ylentelä.

Vanhemmat: Olli Äikäs,  Valkjärvi ja Katri.
Lapset:

Juho Pyykkö , s. noin 1727. Perhe 141
Anna Pyykkö s. 1729, k. 8.2.1832 Kivennapa, Ylentelä.
Helena Pyykkö , s. 1732. Perhe 146

3. puoliso:Anna Yrjöntr. Tomperi s. noin 1698, k. 1763

Perhe 3
3. Ristiina Pyykkö, (perheestä2, isä Heikki Pyykkö) s. noin 1705, k. 27.4.1774 Kivennapa, Termala.

Puoliso: Matti Montonen k. 1.2.1785.

Perhe 4
3. Valpuri Pyykkö, (perheestä2, isä Heikki Pyykkö)

Puoliso: 26.12.1742 Antti Uosukainen s. Valkjärvi.

Perhe 5
3. Matti Heikinp. Pyykkö, (perheestä2, isä Heikki Pyykkö) s. 1713, k. 14.1.1756 Kivennapa, Ylentelä. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1758-1768_uk677/34.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1769-1775_uk677/43.htm.

Puoliso: Valpuri Yrjöntr. Äikäs s. 1721 Valkjärvi, k. 2.4.1782 Kivennapa, Ylentelä.
Vanhemmat: Yrjö Äikäs, k. 1734 ja Kerttu, k. 1748 Vj Vaalimo.
Lapset:
Heikki Pyykkö s. noin 4.1738 Kivennapa, Ylentelä, Lipola, k. noin 1738 Kivennapa, Ylentelä.
Anna Pyykkö , s. 10.10.1739 Kivennapa, Ylentelä, Lipola. Perhe 6
Yrjö Pyykkö , s. 1740 Valkjärvi. Perhe 8
Juho Pyykkö , s. 4.2.1741. Perhe 97
Maria Pyykkö , s. 1747. Perhe 103
Kaisa Pyykkö s. noin 1747 Kivennapa, Ylentelä, k. noin 1754 Kivennapa, Ylentelä.
Helga Pyykkö s. noin 1748 Kivennapa, Ylentelä, k. 5.3.1759 Kivennapa, Ylentelä.
Matti Pyykkö , s. 17.8.1751 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 106
Valpuri Pyykkö , s. 6.5.1755 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 128

Perhe 6
4. Anna Pyykkö, (perheestä5, isä Matti Pyykkö) s. 10.10.1739 Kivennapa, Ylentelä, Lipola, k. 28.4.1783 Kivennapa, Ylentelä. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1769-1775_uk677/43.htm.

Puoliso: 30.11.1760 Esko Pietarinp. Lemmetty s. 1741 Valkjärvi, k. 17.4.1783 Kivennapa, Ylentelä.
Lapset:
Johannes Lemmetty s. 6.6.1763.
Pietari Lemmetty s. 28.3.1767.
Helena Lemmetty s. 16.2.1770, k. 12.1.1825 Kivennapa, Ylentelä.
Antti Lemmetty s. 30.4.1774, k. 24.4.1825.
Maria Lemmetty , s. 22.1.1777. Perhe 7
Anna Lemmetty s. 23.4.1782, k. 25.8.1831.

Perhe 7
5. Maria Lemmetty, (perheestä6, äiti Anna Pyykkö) s. 22.1.1777.

Puoliso: Sakari Erkinp. Kakko

Perhe 8
4. Yrjö Pyykkö, (perheestä5, isä Matti Pyykkö) s. 1740 Valkjärvi, k. 10.2.1788. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1775-1787_uk677/50.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1787-1793_uk677-678/54.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1807-1815_uk678/71.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/lastenkirja_1786-1799_uk680-681/50.htm

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/syntyneet-vihityt-kuolleet_1790-1806_uk682/159.htm.

Puoliso: 2.1.1764 Sakkola Valpuri Tuom. tr. Tinus s. 13.1.1740 Sakkola, Noisniemi.
Vanhemmat: Tuomas Tinus ja Helena Tapanintr.
Lapset:
Anna Pyykkö s. 3.12.1764 Kivennapa, Ylentelä, k. 2.3.1782 Kivennapa, Ylentelä.
Katri Pyykkö , s. 19.9.1766 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 9
Tuomas Pyykkö , s. 6.7.1768 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 13
Riitta Pyykkö , s. 6.7.1768 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 56
Maria Pyykkö s. 10.3.1770 Kivennapa, Ylentelä, k. 10.1.1771 Kivennapa, Ylentelä.
Maria Pyykkö s. 30.11.1772 Kivennapa, Ylentelä, k. 22.7.1777 Kivennapa, Ylentelä.
Pietari Pyykkö , s. 4.6.1775 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 57
Yrjö Pyykkö , s. 22.2.1778 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 86
Juho Pyykkö s. 30.4.1780 Kivennapa, Ylentelä, k. 5.6.1784 Kivennapa, Ylentelä. Lapsia???
Tapani Pyykkö s. 21.1.1784 Kivennapa, Ylentelä, k. 16.3.1810 Kivennapa, Ylentelä.

Perhe 9
5. Katri Pyykkö, (perheestä8, isä Yrjö Pyykkö) s. 19.9.1766 Kivennapa, Ylentelä, k. 12.4.1825 Kivennapa, Ylentelä, Lipola.

Puoliso: 22.11.1786 Juho Tuom.p. Ilonen s. 2.4.1765 Lipola.
Lapset:
Yrjö Ilonen , s. 5.11.1787 Kivennapa, Lipola. Perhe 10
Pietari Ilonen s. 2.4.1790 Kivennapa, Lipola, k. 16.2.1807.
Pauli Ilonen , s. 1792. Perhe 11
Tuomas Ilonen . Perhe 12
Maria Ilonen s. 19.11.1796 Kivennapa, Lipola.
Valpuri Ilonen s. 27.4.1800 Kivennapa, Lipola.
Saara Ilonen s. 28.5.1803 Kivennapa, Lipola.
Matti Ilonen s. 4.7.1806 Kivennapa, Lipola.

Perhe 10
6. Yrjö Ilonen, (perheestä9, äiti Katri Pyykkö) s. 5.11.1787 Kivennapa, Lipola, k. 22.10.1865.

Puoliso: Maria Juhotr. Lankinen s. 1792.

Perhe 11
6. Pauli Ilonen, (perheestä9, äiti Katri Pyykkö) s. 1792.

Puoliso: 1824 Anna Hiiri

Perhe 12
6. Tuomas Ilonen, (perheestä9, äiti Katri Pyykkö)

Puoliso: Agneta Sarvi

Perhe 13
5. Tuomas Pyykkö, (perheestä8, isä Yrjö Pyykkö) s. 6.7.1768 Kivennapa, Ylentelä, k. 14.3.1810 Kivennapa, Ylentelä. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/lastenkirja_1786-1799_uk680-681/50.htm.

Puoliso: 4.12.1793 Katri Piet.tr. Inkiläinen s. 1.8.1776, k. 16.12.1825 Kivennapa, Ylentelä.
Vanhemmat: Pietari Inkiläinen ja Valpuri Sällinen.
Lapset:
Juho Pyykkö , s. 21.6.1795 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 14
Pietari Pyykkö s. 21.6.1795 Kivennapa, Ylentelä.
Maria Pyykkö , s. 5.1.1798 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 30
Pärttyli Pyykkö , s. 11.8.1801 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 36

Perhe 14
6. Juho Pyykkö, (perheestä13, isä Tuomas Pyykkö) s. 21.6.1795 Kivennapa, Ylentelä, k. 13.1.1876. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1816-1827_uk678/98.htm.

Puoliso: 5.8.1821 Helena Heikintr. Tukia s. 1804, k. 9.1.1876.
Lapset:
Maria Pyykkö , s. 17.9.1822 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 15
Kaisa Pyykkö , s. noin 1824. Perhe 17
Helena Pyykkö , s. 14.3.1828 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 24
Anna Pyykkö , s. 24.10.1830 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 25
Valpuri Pyykkö , s. 21.5.1833 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 27
Hetti Pyykkö , s. 9.1.1836 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 28
Eeva Pyykkö , s. 2.12.1838 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 29
Kristina Pyykkö s. 18.1.1842 Kivennapa, Ylentelä, k. 12.7.1842 Kivennapa, Ylentelä.
Beata Pyykkö s. 23.6.1843 Kivennapa, Ylentelä, k. 22.1.1846 Kivennapa, Ylentelä.

Perhe 15
7. Maria Pyykkö, (perheestä14, isä Juho Pyykkö) s. 17.9.1822 Kivennapa, Ylentelä. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1839-1850_uk678-679/142.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1839-1850_uk678-679/314.htm.

Puoliso: 29.11.1840 Simo Simonp. Huumonen s. 14.2.1813 Miettilä.
Vanhemmat: Simo Huumonen, s. noin 1768 ja Maria Määttä, s. noin 1779, k. noin 1842.
Lapset:
Mikko Huumonen s. 12.2.1842 Kivennapa, Miettilä.
Helena Huumonen s. 6.10.1847 Kivennapa, Miettilä.
Juho Huumonen s. 20.4.1850 Kivennapa, Miettilä.
Anna Huumonen , s. 22.10.1860 Kivennapa, Miettilä nro 2. Perhe 16

Perhe 16
8. Anna Simontr. Huumonen, (perheestä15, äiti Maria Pyykkö) s. 22.10.1860 Kivennapa, Miettilä nro 2, k. 11.6.1942 Pälkäne.

Puoliso: Tuomas Savolainen. (Taulu 17) s. 26.8.1845 Kivennapa, Vuottaa nro 5, k. 10.2.1918 Kivennapa, Vuottaa.
Vanhemmat: Heikki Heikinp. Savolainen, s. 24.1.1821 Kivennapa, Vuottaa, k. 13.3.1905 Kivennapa, Vuottaa ja Kaisa Pyykkö, s. noin 1824, k. 23.10.1899 Kivennapa, Vuottaa.
Lapset:
Ida Maria Savolainen s. 30.12.1878 Kivennapa, Vuottaa.
Helena Savolainen s. 2.4.1881 Kivennapa, Vuottaa.
Eeva Savolainen s. 13.11.1883 Kivennapa, Vuottaa.
Hetvik Savolainen s. 11.7.1887 Kivennapa, Vuottaa.
Juhana Savolainen s. 16.11.1890 Kivennapa, Vuottaa, k. 22.3.1913 Kivennapa, Vuottaa.
Anni Savolainen s. 17.10.1894 Kivennapa, Vuottaa, k. 2.1.1910 Kivennapa, Vuottaa.
Aina Savolainen s. 3.4.1897 Kivennapa, Vuottaa.

Perhe 17
7. Kaisa Pyykkö, (perheestä14, isä Juho Pyykkö) s. noin 1824, k. 23.10.1899 Kivennapa, Vuottaa. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1839-1850_uk678-679/314.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1839-1850_uk678-679/308.htm.

Puoliso: 12.12.1841 Kivennapa Heikki Heikinp. Savolainen. (Taulu 16) s. 24.1.1821 Kivennapa, Vuottaa, k. 13.3.1905 Kivennapa, Vuottaa.
Lapset:
Maria Savolainen , s. 26.4.1843 Kivennapa, Vuottaa nro 5. Perhe 18
Tuomas Savolainen , s. 26.8.1845 Kivennapa, Vuottaa nro 5. Perhe 16
Helena Savolainen , s. 25.2.1851 Kivennapa, Vuottaa. Perhe 19
Anna Savolainen , s. 24.8.1854 Kivennapa, Vuottaa. Perhe 20
Eeva Savolainen , s. 18.8.1860 Kivennapa, Vuottaa. Perhe 21
Saara Savolainen , s. 19.5.1863 Kivennapa, Vuottaa. Perhe 22
Antti Savolainen , s. 6.4.1869 Kivennapa, Vuottaa. Perhe 23

Perhe 18
8. Maria Savolainen, (perheestä17, äiti Kaisa Pyykkö) s. 26.4.1843 Kivennapa, Vuottaa nro 5, k. 1.3.1879 Kivennapa, Ahjärvi.

Puoliso: Antti Mikonp. Tepponen s. 28.9.1840 Kivennapa, Termala nro 5, k. 7.9.1915.
Lapset:
Mikko Tepponen s. 13.3.1864 Kivennapa, Termala.
Anna Tepponen s. 9.9.1865 Kivennapa, Termala.
Tuomas Tepponen s. 7.11.1868 Kivennapa, Termala.
Matti Tepponen s. 7.1.1878 Kivennapa, Ahjärvi nro 5, k. 20.5.1878 Kivennapa, Ahjärvi.

Perhe 19
8. Helena Savolainen, (perheestä17, äiti Kaisa Pyykkö) s. 25.2.1851 Kivennapa, Vuottaa, k. 24.4.1930 Kivennapa, Vuottaa.

Puoliso: 11.12.1870 Kivennapa Mikko Juhonp. Lempinen s. 28.9.1847 Kivennapa, Vuottaa, k. 21.1.1925 Kivennapa, Vuottaa.
Lapset:
Matti Lempinen s. 20.9.1871 Kivennapa, Vuottaa, k. 7.7.1970 Pälkäne.
Tuomas Lempinen s. 21.8.1873 Kivennapa, Vuottaa, k. 16.8.1926 Kivennapa, Vuottaa.
Eeva Lempinen s. 17.9.1875 Kivennapa, Vuottaa.
Maria Lempinen s. 14.3.1878 Kivennapa, Vuottaa, k. 8.1.1883 Kivennapa, Vuottaa.
Pekka Lempinen s. 4.3.1880 Kivennapa, Vuottaa, k. 29.1.1962 Pälkäne.
Anna Lempinen s. 26.2.1882 Kivennapa, Vuottaa, k. 22.2.1974 Pälkäne.
Antti Lempinen s. 10.6.1884 Kivennapa, Vuottaa, k. 24.2.1885 Kivennapa, Vuottaa.
Mikko Lempinen s. 23.5.1886 Kivennapa, Vuottaa.
Antti Lempinen s. 21.5.1889 Kivennapa, Vuottaa, k. 8.4.1959 Pälkäne.
Johannes Lempinen s. 10.2.1893.
Wiktor Lempinen s. 13.2.1898 Kivennapa, Vuottaa.

Perhe 20
8. Anna Savolainen, (perheestä17, äiti Kaisa Pyykkö) s. 24.8.1854 Kivennapa, Vuottaa, k. 29.10.1913 Kivennapa, Vuottaa.

1. puoliso: 13.12.1874 Kivennapa Pietari Mikonp. Telkkinen s. 28.2.1856 Kivennapa, Vuottaa, k. 13.12.1889 Kivennapa, Vuottaa nro 4.
Lapset:
Mikko Telkkinen s. 7.8.1875 Kivennapa, Vuottaa nro 4, k. 22.3.1896 Kivennapa, Vuottaa.
Tuomas Telkkinen s. 21.3.1878 Kivennapa, Vuottaa nro 4, k. 24.3.1879 Kivennapa, Vuottaa.
Tuomas Telkkinen s. 18.5.1879 Kivennapa, Vuottaa nro 4, k. 10.5.1880 Kivennapa, Vuottaa.
Helena Telkkinen s. 27.12.1880 Kivennapa, Vuottaa nro 4, k. 11.9.1934.
Maria Telkkinen s. 18.12.1882 Kivennapa, Vuottaa nro 4, k. 29.1.1884 Kivennapa, Vuottaa.
Juho Telkkinen s. 8.3.1884 Kivennapa, Vuottaa nro 4, k. 13.5.1884 Kivennapa, Vuottaa.
Matti Telkkinen s. 26.5.1885 Kivennapa, Vuottaa nro 4, k. 19.3.1886 Kivennapa, Vuottaa.
Hanna Telkkinen s. 22.5.1887 Kivennapa, Vuottaa nro 4, k. 25.12.1888 Kivennapa, Vuottaa.
Hanna Telkkinen s. 5.3.1889 Kivennapa, Vuottaa nro 4.

2. puoliso: Yrjö Tuomaanp. Pimiä s. 17.10.1847 Kivennapa, Kaukolempiälä, k. 21.12.1926 Kivennapa, Vuottaa.

Perhe 21
8. Eeva Savolainen, (perheestä17, äiti Kaisa Pyykkö) s. 18.8.1860 Kivennapa, Vuottaa, k. 19.8.1918 Kivennapa, Pihlainen.

Puoliso: 3.12.1882 Kivennapa Antti Erkinp. Kirjavainen s. 23.4.1862 Kivennapa, Pihlainen, k. 1.12.1937 Kivennapa, Pihlainen.
Lapset:
Anna Kirjavainen s. 26.8.1883 Kivennapa, Pihlainen nro 2.
Hanna Kirjavainen s. 4.9.1886 Kivennapa, Pihlainen nro 2.
Johannes Kirjavainen s. 21.6.1889 Kivennapa, Pihlainen nro 2.
Matti Kirjavainen s. 17.2.1892 Kivennapa, Pihlainen nro 2.

Perhe 22
8. Saara Savolainen, (perheestä17, äiti Kaisa Pyykkö) s. 19.5.1863 Kivennapa, Vuottaa, k. 7.5.1939 Kivennapa, Kanala.

Puoliso: 28.10.1888 Kivennapa Juho Paavonp. Rontu s. 9.5.1864 Kivennapa, Räikylä.
Lapset:
Mikko Rontu s. 13.9.1889 Kivennapa, Kanala nro 2.
Maria Rontu s. 29.10.1891 Kivennapa, Kanala nro 2.
Matti Rontu s. 20.4.1895 Kivennapa, Kanala nro 2.
Aina Helena Rontu s. 7.9.1902 Kivennapa, Kanala nro 2.
Tuomas Rontu s. 31.10.1905 Kivennapa, Kanala nro 2.

Perhe 23
8. Antti Savolainen, (perheestä17, äiti Kaisa Pyykkö) s. 6.4.1869 Kivennapa, Vuottaa, k. 11.3.1937 Kivennapa, Vuottaa.

Puoliso: 9.3.1893 Kivennapa Helena Mikontr. Paavilainen s. 31.7.1874 Kivennapa, Vuottaa nro 1, k. 18.10.1954 Pälkäne.
Lapset:
Mikko Savolainen s. 29.9.1894 Kivennapa, Vuottaa, k. 6.3.1918 Valkjärvi.
Matti Savolainen s. 19.9.1896 Kivennapa, Vuottaa nro 5, k. 14.1.1917 Kivennapa, Vuottaa.
Johannes Savolainen s. 1.1.1900 Kivennapa, Vuottaa.
Anna Savolainen s. 8.2.1902 Kivennapa, Vuottaa.

Perhe 24
7. Helena Pyykkö, (perheestä14, isä Juho Pyykkö) s. 14.3.1828 Kivennapa, Ylentelä.

Puoliso: 7.10.1849 Jaakko Jaakonp Savolainen s. 22.8.1824 Kivennapa, Miettilä.
Lapset:
Kristiina Savolainen s. 20.8.1850 Kivennapa, Miettilä.
Tuomas Savolainen s. 31.12.1852 Kivennapa, Miettilä.
Mikko Savolainen s. 26.9.1855 Kivennapa, Miettilä.
Juho Savolainen s. 7.4.1858 Kivennapa, Miettilä.
Matti Savolainen s. 28.3.1861 Kivennapa, Miettilä.
Maria Savolainen s. 27.2.1864 Kivennapa, Miettilä.
Anna Savolainen s. 17.4.1868 Kivennapa, Miettilä.

Perhe 25
7. Anna Pyykkö, (perheestä14, isä Juho Pyykkö) s. 24.10.1830 Kivennapa, Ylentelä, k. 9.1.1893 Kivennapa, Vehmainen.

1. puoliso: 19.12.1858 Taavi Mikonp. Vaittinen s. 9.12.1827 Kivennapa, Vehmainen, k. 3.8.1883.
Lapset:
Helena Vaittinen s. 3.2.1860 Kivennapa, Vehmainen.
Maria Vaittinen s. 7.10.1862 Kivennapa, Vehmainen nro 4.
Katriina Vaittinen s. 11.12.1863 Kivennapa, Vehmainen.
Hetti Vaittinen , s. 21.12.1866 Kivennapa, Vehmainen. Perhe 26
Maria Vaittinen s. 10.8.1870 Kivennapa, Vehmainen.
Juho Vaittinen s. 18.5.1874 Kivennapa, Vehmainen nro 4.

2. puoliso: Tapani Paavolainen

Perhe 26
8. Hetti Vaittinen, (perheestä25, äiti Anna Pyykkö) s. 21.12.1866 Kivennapa, Vehmainen.

Puoliso: Kähönen

Perhe 27
7. Valpuri Pyykkö, (perheestä14, isä Juho Pyykkö) s. 21.5.1833 Kivennapa, Ylentelä, k. 24.8.1914.

Puoliso: 22.11.1857 Matti Tuomaanp. Kaivolainen s. 16.2.1836 Kivennapa, Miettilä.
Lapset:
Tuomas Kaivolainen s. 22.9.1858 Kivennapa, Miettilä.
Juho Kaivolainen s. 28.1.1861 Kivennapa, Miettilä.
Maria Kaivolainen s. 27.1.1864 Kivennapa, Miettilä.
Helena Kaivolainen s. 9.4.1866 Kivennapa, Miettilä.
Antti Kaivolainen s. 26.3.1869 Kivennapa, Miettilä.
Mikko Kaivolainen s. 11.3.1872 Kivennapa, Miettilä.
Yrjö Kaivolainen s. 13.4.1876 Kivennapa, Miettilä nro 1.

Perhe 28
7. Hetti Pyykkö, (perheestä14, isä Juho Pyykkö) s. 9.1.1836 Kivennapa, Ylentelä, k. 15.4.1869 Kivennapa, Suurselkä.

Puoliso: 14.12.1856 Tuomas Juhonp. Kähönen s. 29.5.1834 Kivennapa, Suurselkä, k. 14.11.1902.
Lapset:
Matti Kähönen s. 27.2.1858 Kivennapa, Suurselkä.
Matti Kähönen s. 30.4.1859 Kivennapa, Suurselkä.
Paavo Kähönen s. 12.3.1862 Kivennapa, Suurselkä.
Johannes Kähönen s. 6.3.1865 Kivennapa, Suurselkä.
Anna Kähönen s. 12.9.1866 Kivennapa, Suurselkä.

Perhe 29
7. Eeva Pyykkö, (perheestä14, isä Juho Pyykkö) s. 2.12.1838 Kivennapa, Ylentelä.

Puoliso: 22.11.1857 Paavo Tuomaanp. Pohjalainen s. 18.1.1834 Kaukamo.
Lapset:
Helena Pohjalainen s. 13.1.1859 Kivennapa, Kauksamo.
Mikko Pohjalainen s. 29.9.1861 Kivennapa, Kauksamo.
Anna Pohjalainen s. 14.3.1864 Kivennapa, Kauksamo.
Antti Pohjalainen s. 29.11.1866 Kivennapa, Kauksamo.
Maria Pohjalainen s. 13.11.1867 Kivennapa, Kauksamo.
Mari Pohjalainen s. 9.7.1869 Kivennapa, Kauksamo nro 1.
Hetti Pohjalainen s. 22.2.1872 Kivennapa, Kauksamo nro 1.
Johannes Pohjalainen s. 4.2.1874 Kivennapa, Kauksamo nro 1.
Hetti Pohjalainen s. 8.3.1876 Kivennapa, Kauksamo nro 1.
Eeva Pohjalainen s. 24.1.1879 Kivennapa, Kauksamo nro 1&4.
Saara Pohjalainen s. 21.7.1881 Kivennapa, Kauksamo nro 4.
Tuomas Pohjalainen s. 5.2.1884 Kivennapa, Kauksamo nro 4.

Perhe 30
6. Maria Pyykkö, (perheestä13, isä Tuomas Pyykkö) s. 5.1.1798 Kivennapa, Ylentelä, k. 11.5.1857.

Puoliso: 11.7.1819 Tapani Juhonp. Huli s. 19.6.1797 Kivennapa, Lipola, k. 26.5.1854.
Lapset:
Juho Huli s. 15.12.1820 Kivennapa, Lipola.
Anna Huli , s. 13.5.1822 Kivennapa, Lipola. Perhe 31
Eeva Huli , s. 13.2.1825 Kivennapa, Lipola. Perhe 32
Riitta Huli s. 5.1.1828 Kivennapa, Lipola.
Helena Huli , s. 11.2.1829 Kivennapa, Lipola. Perhe 33
Hetti Huli , s. 28.5.1833 Kivennapa, Lipola. Perhe 34
Juho Huli s. 3.5.1836 Kivennapa, Lipola.
Tuomas Huli , s. 24.12.1839 Kivennapa, Lipola. Perhe 35
Paavo Huli s. 25.1.1843 Kivennapa, Lipola nro 4.

Perhe 31
7. Anna Huli, (perheestä30, äiti Maria Pyykkö) s. 13.5.1822 Kivennapa, Lipola.

Puoliso: 30.1.1842 Antti Joosepinp. Levo s. 26.2.1810 Kivennapa, Lipola nro 3, k. 4.12.1885 Kivennapa, Lipola nro 3.
Lapset:
Jaakko Levo s. 24.7.1842 Kivennapa, Lipola nro 3.
Matti Levo s. 26.8.1845 Kivennapa, Lipola nro 3.
Maria Levo s. 16.11.1848 Kivennapa, Lipola nro 3.
Maria Levo s. 20.7.1851 Kivennapa, Lipola nro 3.
Helena Levo s. 26.5.1854 Kivennapa, Lipola.
Hetti Levo s. 9.3.1857 Kivennapa, Lipola.
Juho Levo s. 22.12.1859 Kivennapa, Lipola, k. 11.11.1860 Kivennapa, Lipola.
Juho Levo s. 28.8.1861 Kivennapa, Lipola.

Perhe 32
7. Eeva Huli, (perheestä30, äiti Maria Pyykkö) s. 13.2.1825 Kivennapa, Lipola.

Puoliso: Tapani Mikonp. Nykänen s. Riihisyrjä.

Perhe 33
7. Helena Huli, (perheestä30, äiti Maria Pyykkö) s. 11.2.1829 Kivennapa, Lipola.

Puoliso: Aapro Aapronp. Lonki s. Lipola.

Perhe 34
7. Hetti Huli, (perheestä30, äiti Maria Pyykkö) s. 28.5.1833 Kivennapa, Lipola.

Puoliso: Juho Pets. Munne s. 8.4.1829 Karvala.

Perhe 35
7. Tuomas Huli, (perheestä30, äiti Maria Pyykkö) s. 24.12.1839 Kivennapa, Lipola.

Puoliso: Maria Juhontr. Laitinen s. 9.1.1841 Lipola.

Perhe 36
6. Pärttyli Pyykkö, (perheestä13, isä Tuomas Pyykkö) s. 11.8.1801 Kivennapa, Ylentelä, k. 29.11.1857 Kivennapa, Ylentelä. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1816-1827_uk678/98.htm.

Puoliso: 3.8.1828 Helena Mikontr. Oinas s. 1810 Valkjärvi, Nousela, k. 6.2.1870 Kivennapa, Ylentelä.
Lapset:
Katariina Pyykkö s. 28.2.1830 Kivennapa, Ylentelä, k. 18.4.1832 Kivennapa, Ylentelä.
Mikko Pyykkö s. 10.12.1831 Kivennapa, Ylentelä, k. 20.3.1837 Kivennapa, Ylentelä.
Juho Pyykkö , s. 17.12.1833 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 37
Maria Pyykkö , s. 12.7.1837 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 47
Tuomas Pyykkö , s. 24.2.1840 Kivennapa, Ylentelä nro 3, 4, ja 5. Perhe 49
Tahvo Pyykkö s. 18.12.1842 Kivennapa, Ylentelä nro 3, 4, ja 5, k. 29.1.1846 Kivennapa, Ylentelä.
Aapeli Pyykkö s. 14.7.1845 Kivennapa, Häntölä nro 3, 4 ja 5, k. 25.12.1845 Kivennapa, Ylentelä.
Anna Pyykkö , s. 30.10.1846 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 54
Aapeli Pyykkö s. 13.8.1850 Kivennapa, Ylentelä, k. 17.1.1855 Kivennapa, Ylentelä.
Helena Pyykkö , s. 29.9.1854 Kivennapa, Ylentelä nro 3. Perhe 55

Perhe 37
7. Juho Pyykkö, (perheestä36, isä Pärttyli Pyykkö) s. 17.12.1833 Kivennapa, Ylentelä, k. 31.3.1910 Ahjärvi.

Puoliso: 22.11.1857 Kristina Matintr. Pyykkö. (Taulu 58) s. 15.11.1839 Kivennapa, Ylentelä, k. 10.4.1929.
Vanhemmat: Matti Pyykkö, s. 24.2.1805 Kivennapa, Ylentelä, k. 13.2.1881 ja Sofia Juhontr. Lipsonen, s. 19.7.1818, k. 5.4.1900 Kivennapa, Ylentelä nro 3.
Lapset:
Matti Pyykkö , s. 24.3.1858 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 38
Pärttyli Pyykkö , s. 1.5.1861 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 39
Juho Pyykkö , s. 11.6.1864 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 40
Yrjö Pyykkö , s. 6.3.1867 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 41
Pekka Pyykkö , s. 6.12.1869 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 42
Tuomas Pyykkö , s. 11.5.1872 Kivennapa, Ylentelä nro 3. Perhe 43
Hetti Pyykkö , s. 23.4.1875 Kivennapa, Ylentelä nro 3. Perhe 44
Jooseppi Pyykkö s. 11.1.1878 Kivennapa, Ylentelä nro 3, k. 30.12.1878 Kivennapa, Ylentelä nro 3.
Mikko Pyykkö , s. 9.1.1882 Kivennapa, Ylentelä nro 3. Perhe 45
Maria Pyykkö , s. 9.1.1882 Kivennapa, Ylentelä nro 3, 4 ja 5. Perhe 46

Perhe 38
8. Matti Pyykkö, (perheestä37, isä Juho Pyykkö) s. 24.3.1858 Kivennapa, Ylentelä, k. 21.5.1933.

Puoliso: 23.10.1881 Valkjärvi Varpu Matintr. Ryyppö s. 11.9.1861 Valkjärvi, Nurmijärvi, k. 22.4.1930.
Lapset:
tyttö Pyykkö s. 16.1.1883 Kivennapa, Ylentelä nro 3, k. 16.1.1883 Kivennapa, Ylentelä nro 3.
Juho Pyykkö s. 7.6.1884 Kivennapa, Ylentelä nro 3.
Hetti Pyykkö s. 26.1.1886 Kivennapa, Ylentelä nro 3, k. 21.4.1887.
Martti Pyykkö s. 7.4.1887 Kivennapa, Ylentelä nro 3.
Ristiina Pyykkö s. 23.12.1888 Kivennapa, Ylentelä nro 3, k. 6.6.1916.
Aina Pyykkö s. 12.9.1890 Kivennapa, Ylentelä nro 3, k. 7.11.1891.
Olga Pyykkö s. 16.7.1892 Kivennapa, Ylentelä nro 3, k. 23.9.1977.
Maria Pyykkö s. 29.7.1894 Kivennapa, Ylentelä nro 3, k. 18.10.1961.
Anna Pyykkö s. 17.4.1896 Kivennapa, Ylentelä nro 3.
Toivo Pyykkö s. 2.2.1899 Kivennapa, Ylentelä nro 3.
Matti Pyykkö s. 10.8.1901 Kivennapa, Ylentelä nro 3, k. 18.12.1902 Kivennapa, Ylentelä nro 3.
Mikko Pyykkö s. 5.3.1904 Kivennapa, Ylentelä nro 3, k. 22.3.1904 Kivennapa, Ylentelä.
Vilho Eino Pyykkö s. 7.1.1906 Kivennapa, Ylentelä nro 3, k. 10.9.1906 Kivennapa, Ylentelä nro 3.

Perhe 39
8. Pärttyli Pyykkö, (perheestä37, isä Juho Pyykkö) s. 1.5.1861 Kivennapa, Ylentelä, k. 16.6.1935.

Puoliso: Anni Tuomtr. Rakkolainen s. 9.12.1862 Vehmainen, k. 3.3.1940.
Lapset:
Eeva Pyykkö s. 24.10.1888 Kivennapa, Ylentelä, k. 25.8.1955.
Viktor Pyykkö s. 4.5.1893 Kivennapa, Ylentelä nro 3, k. 4.3.1968.
Aina Pyykkö s. 30.11.1895 Kivennapa, Ylentelä nro 3, k. 22.4.1960.
Tyyne Pyykkö s. 6.9.1901 Kivennapa, Ylentelä nro 3, k. 2.3.1973.

Perhe 40
8. Juho Pyykkö, (perheestä37, isä Juho Pyykkö) s. 11.6.1864 Kivennapa, Ylentelä, k. 20.9.1916.

Puoliso: 14.10.1900 Anni Antintr. Monto s. 7.9.1881.

Perhe 41
8. Yrjö Pyykkö, (perheestä37, isä Juho Pyykkö) s. 6.3.1867 Kivennapa, Ylentelä, k. 12.6.1934.

1. puoliso: Helena Antintr. Kaukonen s. 25.9.1871, k. 30.12.1922.
Lapset:
Hilma Pyykkö s. 29.7.1893 Kivennapa, Ylentelä nro 3, k. 8.11.1973.
Ida Pyykkö s. 14.3.1896, k. 1.6.1929.
Alma Pyykkö s. 1.10.1898 Kivennapa, Ylentelä nro 3, k. 24.2.1973.
Eveliina Pyykkö s. 29.5.1901 Kivennapa, Ylentelä nro 3, k. 9.3.1992.
Eino Pyykkö s. 3.3.1904 Kivennapa, Ylentelä nro 3, k. 25.3.1906 Kivennapa, Ylentelä nro 3.
Aili Heta Pyykkö s. 3.8.1906 Kivennapa, Ylentelä nro 3, k. 3.4.1908.

2. puoliso: Anna Paukkunen s. 5.5/6.1874.

Perhe 42
8. Pekka Pyykkö, (perheestä37, isä Juho Pyykkö) s. 6.12.1869 Kivennapa, Ylentelä, k. 24.12.1929.

Puoliso: 4.8.1898 Anna Antintr. Selonen s. 16.5.1878, k. 27.4.1958 Forssa.
Lapset:
Tyyne Pyykkö s. 27.4.1899 Kivennapa, Ylentelä nro 3, k. 10.7.1974.
Toimi Toivottu Pyykkö s. 10.4.1901 Kivennapa, Ahjärvi nro 15, k. 8.7.1948.
Paula Pyykkö s. 28.1.1904, k. 5.11.1909.
Rauha Pyykkö s. 8.3.1905 Kivennapa, Ahjärvi nro 15, k. 19.12.1990.
Vieno Sointu Pyykkö s. 1.10.1906 Kivennapa, Ahjärvi nro 15, k. 19.3.2006.
Uljas Veikko Pyykkö s. 24.10.1910, k. 23.8.1992.
Kauko Matti Pyykkö s. 21.4.1914, k. 10.9.2001.
Vuokko Paula Pyykkö s. 21.4.1914, k. 13.2.1977.

Perhe 43
8. Tuomas Pyykkö, (perheestä37, isä Juho Pyykkö) s. 11.5.1872 Kivennapa, Ylentelä nro 3, k. 3.5.1944.

Puoliso: 9.7.1905 Hilda Laakkonen s. 8.1.1882 Saarijärvi, k. 17.5.1959.

Perhe 44
8. Hetti Pyykkö, (perheestä37, isä Juho Pyykkö) s. 23.4.1875 Kivennapa, Ylentelä nro 3, k. 9.9.1938.

Puoliso: Simo Paavilainen s. 30.9.1870, k. 6.8.1935.
Lapset:
Juho Paavilainen s. 24.8.1897, k. 27.6.1967.
Otto Paavilainen s. 8.3.1900, k. 21.12.1967.
Olga Lyydia Paavilainen s. 28.9.1903.
Eino Paavilainen s. 28.4.1907.
Aino Paavilainen s. 2.5.1915.

Perhe 45
8. Mikko Pyykkö, (perheestä37, isä Juho Pyykkö) s. 9.1.1882 Kivennapa, Ylentelä nro 3, k. 2.5.1958 Hyvinkää.

Puoliso: 24.2.1921 Anna Virkki s. 3.2.1888 Valkjärvi, k. 6.8.1961.

Perhe 46
8. Maria Pyykkö, (perheestä37, isä Juho Pyykkö) s. 9.1.1882 Kivennapa, Ylentelä nro 3, 4 ja 5.

Puoliso: Juho Noskelainen s. Rautu.

Perhe 47
7. Maria Pyykkö, (perheestä36, isä Pärttyli Pyykkö) s. 12.7.1837 Kivennapa, Ylentelä, k. 13.5.1911.

Puoliso: 14.12.1856 Heikki Mikonp. Selonen s. 13.6.1832 Kivannapa, Pihlainen, k. 28.10.1895.
Lapset:
Kristiina Selonen s. 24.3.1858 Kivennapa, Pihlainen.
Mikko Selonen s. 11.12.1859 Kivennapa, Pihlainen.
Helena Selonen s. 5.4.1862 Kivennapa, Pihlainen.
Katariina Selonen s. 21.10.1863 Kivennapa, Pihlainen.
Johannes Selonen , s. 19.10.1867 Kivennapa, Pihlainen. Perhe 48
Anna Selonen s. 12.11.1870 Kivennapa, Pihlainen, k. 27.6.1912.
Antti Selonen s. 27.4.1873 Kivennapa, Pihlainen nro 2.
Antti Selonen s. 7.10.1874 Kivennapa, Pihlainen nro 3.

Perhe 48
8. Johannes Selonen, (perheestä47, äiti Maria Pyykkö) s. 19.10.1867 Kivennapa, Pihlainen.

Puoliso: Anna Pekantr. Turkki s. 13.5.1889 Valkjärvi.

Perhe 49
7. Tuomas Pyykkö, (perheestä36, isä Pärttyli Pyykkö) s. 24.2.1840 Kivennapa, Ylentelä nro 3, 4, ja 5, k. 13.8.1921.

Puoliso: 13.8.1871 Hetti Matintr. Temonen s. 15.9.1851 Valkjärvi, Valkeamatka, k. 20.8.1917.
Lapset:
Maria Pyykkö , s. 3.5.1872 Kivennapa, Ylentelä nro 3. Perhe 50
Helena Pyykkö s. 8.1.1874 Kivennapa, Ylentelä nro 3.
Matti Pyykkö s. 9.11.1876 Kivennapa, Ylentelä nro 3.
Matti Pyykkö s. 14.10.1877 Kivennapa, Ylentelä nro 3.
Antti Pyykkö , s. 11.3.1879 Kivennapa, Ylentelä nro 3. Perhe 51
Helena Pyykkö , s. 13.2.1881 Kivennapa, Ylentelä nro 3. Perhe 52
Anna Pyykkö s. 2.12.1883 Kivennapa, Ylentelä nro 3, k. 17.3.1930.
Hetti Pyykkö , s. 15.5.1889 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 53
Lahja Pyykkö s. 16.2.1897 Kivennapa, Ylentelä nro 3.

Perhe 50
8. Maria Pyykkö, (perheestä49, isä Tuomas Pyykkö) s. 3.5.1872 Kivennapa, Ylentelä nro 3.

Puoliso: 27.10.1889 Juho Antinp. Huuhtanen s. Kivennapa, Ahjärvi nro 9.
Lapset:
Eeva Huuhtanen s. 18.1.1891 Kivennapa, Ahjärvi nro 9.
Antti Huuhtanen s. 16.5.1893 Kivennapa, Ahjärvi nro 9.
Väinö Huuhtanen s. 3.4.1896 Kivennapa, Ahjärvi nro 9.
Helena Huuhtanen s. 15.1.1900 Kivennapa, Ahjärvi nro 9.
Tyyne Huuhtanen s. 21.10.1902 Kivennapa, Ahjärvi nro 9.
Tauno Huuhtanen s. 1.1.1905 Kivennapa, Ahjärvi nro 9.
Eino Huuhtanen s. 1.5.1906 Kivennapa, Ahjärvi nro 9.

Perhe 51
8. Antti Pyykkö, (perheestä49, isä Tuomas Pyykkö) s. 11.3.1879 Kivennapa, Ylentelä nro 3, k. 14.10.1942.

Puoliso: 13.10.1912 Eeva Pärttylintr. Pyykkö. (Taulu 39) s. 24.10.1888 Kivennapa, Ylentelä, k. 25.8.1955.
Vanhemmat: Pärttyli Pyykkö, s. 1.5.1861 Kivennapa, Ylentelä, k. 16.6.1935 ja Anni Tuomtr. Rakkolainen, s. 9.12.1862 Vehmainen, k. 3.3.1940.

Perhe 52
8. Helena Pyykkö, (perheestä49, isä Tuomas Pyykkö) s. 13.2.1881 Kivennapa, Ylentelä nro 3.

Puoliso: Mikko Antinp. Ukkonen s. 3.1.1882.

Perhe 53
8. Hetti Pyykkö, (perheestä49, isä Tuomas Pyykkö) s. 15.5.1889 Kivennapa, Ylentelä.

Puoliso: 2.7.1922 Pietari Kaivolainen s. 4.7.1889.

Perhe 54
7. Anna Pyykkö, (perheestä36, isä Pärttyli Pyykkö) s. 30.10.1846 Kivennapa, Ylentelä.

Puoliso: 17.12.1865 Yrjö Juhonp. Monto s. 30.7.1839 Kivennapa, Vaittila, k. 29.1.1900.
Lapset:
Pärttyli Monto s. 16.1.1867 Kivennapa, Vaittila.
Maria Monto s. 18.2.1869 Kivennapa, Vaittila.
Helena Monto s. 25.2.1872 Kivennapa, Vaittila, k. 18.3.1896.
Matti Monto s. 16.8.1874 Kivennapa, Vaittila nro 4.
Hetti Monto s. 24.7.1877 Kivennapa, Vaittila nro 4.
Maria Monto s. 11.7.1880 Kivennapa, Vaittila nro 4.
Tuomas Monto s. 8.7.1883 Kivennapa, Vaittila nro 4.
Eeva Monto s. 21.12.1885 Kivennapa, Vaittila nro 4.
Anni Monto s. 27.2.1889 Kivennapa, Vaittila nro 5.

Perhe 55
7. Helena Pyykkö, (perheestä36, isä Pärttyli Pyykkö) s. 29.9.1854 Kivennapa, Ylentelä nro 3, k. 13.8.1875 Kivennapa, Kurkela nro 4.

Puoliso: 17.12.1871 Yrjö Petterintr. Kouhia s. Kivennapa, Kuokkala nro 4.

Perhe 56
5. Riitta Pyykkö, (perheestä8, isä Yrjö Pyykkö) s. 6.7.1768 Kivennapa, Ylentelä, k. 30.6.1838 Pihlainen.

Puoliso: Matti Mikonp. Kirjavainen s. 24.7.1771, k. 22.2.1802 Pihlainen.
Lapset:
Tuomas Kirjavainen s. 26.11.1788 Kivennapa, Pihlainen.
Beata Kirjavainen s. 4.12.1791 Kivennapa, Pihlainen.
Mikko Kirjavainen s. 18.3.1794 Kivennapa, Pihlainen.
Anna Kirjavainen s. 12.11.1796 Kivennapa, Pihlainen.
Tapani Kirjavainen s. 12.12.1799 Kivennapa, Pihlainen.
Eeva Kirjavainen s. 6.12.1801 Kivennapa, Pihlainen.

Perhe 57
5. Pietari Pyykkö, (perheestä8, isä Yrjö Pyykkö) s. 4.6.1775 Kivennapa, Ylentelä, k. 12.12.1826 Kivennapa, Ylentelä. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1816-1827_uk678/98.htm.

Puoliso: 6.12.1804 Anna Sällinen s. 27.5.1784 Valkjärvi, Rossila, k. 14.7.1851 Kivennapa, Ylentelä.
Vanhemmat: Heikki Sällinen ja Valpuri Holttinen.
Lapset:
Matti Pyykkö , s. 24.2.1805 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 58
Juho Pyykkö , s. 18.6.1807 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 67
Valpuri Pyykkö s. 4.3.1810 Kivennapa, Ylentelä, k. 10.1.1833 Kivennapa, Ylentelä.
Pietari Pyykkö , s. 22.1.1813 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 79
Heikki Pyykkö s. noin 1815. Henkikirjassa mainitaan lapset Matti 13v, Johan 10, Petter 5, Henric 2, dotter Walborg 8.
Tuomas Pyykkö , s. 12.10.1819 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 80
Maria Pyykkö , s. 14.4.1823 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 85

Perhe 58
6. Matti Pyykkö, (perheestä57, isä Pietari Pyykkö) s. 24.2.1805 Kivennapa, Ylentelä, k. 13.2.1881.

Puoliso: Sofia Juhontr. Lipsonen. (Taulu 37) s. 19.7.1818, k. 5.4.1900 Kivennapa, Ylentelä nro 3.
Lapset:
Anna Pyykkö , s. 26.4.1837 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 59
Kristina Pyykkö , s. 15.11.1839 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 37
Helena Pyykkö , s. 2.7.1842 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 60
Pietari Pyykkö , s. 2.3.1845 Kivennapa, Ylentelä nro 3, 4 ja 5. Perhe 62
Maria Pyykkö , s. 25.1.1848 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 64
Valpuri Pyykkö s. 21.4.1850 Kivennapa, Ylentelä, k. 6.7.1893.
Maija Liisa Pyykkö , s. 9.3.1855 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 66
Antti Pyykkö s. 28.1.1858 Kivennapa, Ylentelä, k. 11.3.1858 Kivennapa, Ylentelä.
Juho Pyykkö s. 10.4.1862 Kivennapa, Ylentelä.

Perhe 59
7. Anna Pyykkö, (perheestä58, isä Matti Pyykkö) s. 26.4.1837 Kivennapa, Ylentelä, k. 5.5.1912.

Puoliso: 14.12.1856 Mikko Antinp. Naulapää s. 9.11.1829 Kivennapa, Soppikylä, k. 3.6.1864.
Lapset:
Matti Naulapää s. 3.3.1858 Kivennapa, Soppikylä.
Kristiina Naulapää s. 13.3.1861 Kivennapa, Soppikylä.
Helena Naulapää s. 3.10.1863 Kivennapa, Soppikylä.

Perhe 60
7. Helena Pyykkö, (perheestä58, isä Matti Pyykkö) s. 2.7.1842 Kivennapa, Ylentelä, k. 11.3.1913.

Puoliso: 16.6.1861 Yrjö Jopinp. Hyytiä s. 11.9.1835 Kivennapa, Liikola, k. 7.10.1913 Liikola.
Lapset:
Maria Hyytiä s. 13.7.1863 Kivennapa, Liikola.
Anna Hyytiä
Katariina Hyytiä s. 14.2.1865 Kivennapa, Liikola.
Matti Hyytiä s. 31.1.1868 Kivennapa, Liikola.
Kristiina Hyytiä s. 18.10.1869 Kivennapa, Liikola.
Kristiina Hyytiä s. 7.2.1872 Kivennapa, Liikola nro 1.
Juho Hyytiä , s. 18.5.1877. Perhe 61
Anna Hyytiä s. 12.7.1881 Kivennapa, Liikola nro 1.

Perhe 61
8. Juho Hyytiä, (perheestä60, äiti Helena Pyykkö) s. 18.5.1877.

Puoliso: Anna Jopintr. Toivonen s. 8.10.1899.

Perhe 62
7. Pietari Pyykkö, (perheestä58, isä Matti Pyykkö) s. 2.3.1845 Kivennapa, Ylentelä nro 3, 4 ja 5, k. 18.3.1909.

1. puoliso: 11.12.1870 Helena Topintr. Hyytiä s. 12.4.1850 Kivennapa, Voipiala, k. 2.10.1905.

2. puoliso: 22.11.1874 Maria Juhontr. Hölttä s. noin 1856 Kivennapa, Ylentelä nro 1.
Lapset:
Aatami Pyykkö s. 24.12.1875 Kivennapa, Ylentelä nro 3, k. 10.3.1876 Kivennapa, Ylentelä nro 3.
Helena Pyykkö , s. 18.8.1877 Kivennapa, Ylentelä nro 3. Perhe 63
Iita Pyykkö s. 10.8.1881 Kivennapa, Ylentelä nro 3.
Matti Pyykkö s. 17.7.1885 Kivennapa, Ylentelä nro 3.
Iita Pyykkö s. 6.7.1888 Kivennapa, Ylentelä nro 3.
Hetti Pyykkö s. 27.6.1895 Kivennapa, Ylentelä nro 3.

Perhe 63
8. Helena Pyykkö, (perheestä62, isä Pietari Pyykkö) s. 18.8.1877 Kivennapa, Ylentelä nro 3.

Puoliso: 13.3.1904 Heikki Matinp. Saranen s. Kivennapa, Riihisyrjä.

Perhe 64
7. Maria Pyykkö, (perheestä58, isä Matti Pyykkö) s. 25.1.1848 Kivennapa, Ylentelä, k. 4.3.1932.

Puoliso: 8.10.1865 Antti Aataminp. Paavolainen s. 25.1.1845 Kivennapa, Vuotta, k. 3.1.1916.
Lapset:
Anna Paavolainen s. 19.1.1868 Kivennapa, Vuotta.
Aatami Paavolainen s. 12.2.1870 Kivennapa, Vuotta, k. 27.7.1933.
Helena Paavolainen s. 28.4.1872 Kivennapa, Vuotta nro 5.
Matti Paavolainen s. 21.11.1874 Kivennapa, Vuotta nro 5, k. 1946.
Mikko Paavolainen s. 22.2.1877 Kivennapa, Vuotta nro 5, k. 1929.
Juho Paavolainen s. 3.5.1879 Kivennapa, Vuotta nro 5, k. 1935.
Antti Paavolainen , s. 30.12.1881 Kivennapa, Vuotta nro 5. Perhe 65
Anni Paavolainen s. 30.3.1884 Kivennapa, Vuotta nro 5.
Anni Paavolainen s. 10.7.1887 Kivennapa, Vuotta nro 5.

Perhe 65
8. Antti Paavolainen, (perheestä64, äiti Maria Pyykkö) s. 30.12.1881 Kivennapa, Vuotta nro 5.

Puoliso: 7.7.1907 Lydia Frida Nordström s. 8.8.1882 Pietari.

Perhe 66
7. Maija Liisa Pyykkö, (perheestä58, isä Matti Pyykkö) s. 9.3.1855 Kivennapa, Ylentelä.

Puoliso: Tuomas Monto s. noin 1867, k. noin 1910.

Perhe 67
6. Juho Pietarinp. Pyykkö, (perheestä57, isä Pietari Pyykkö) s. 18.6.1807 Kivennapa, Ylentelä, k. 23.10.1887 Rautu, Orjansaari nro 8.

Puoliso: 8.7.1827 Maria Antintr. Huuhka s. 10.1.1808 Rautu, Orjansaari.
Lapset:
Antti Pyykkö , s. 6.4.1828 Rautu, Orjansaari. Perhe 68
Anna Pyykkö s. 4.11.1829 Rautu, Orjansaari, k. 27.12.1829 Rautu, Orjansaari.
Petteri Pyykkö , s. 23.1.1831 Rautu, Orjansaari. Perhe 73
Maria Pyykkö , s. 13.1.1834 Rautu, Orjansaari. Perhe 75
Helena Pyykkö , s. 25.7.1836 Rautu, Orjansaari. Perhe 76
Anna Pyykkö s. 9.8.1839 Rautu, Orjansaari, k. 7.8.1840 Rautu, Orjansaari.
Matti Pyykkö , s. 3.8.1841 Rautu, Orjansaari nro 8. Perhe 77
Tuomas Pyykkö s. 24.1.1844 Rautu, Orjansaari, k. 15.8.1878 Rautu, Orjansaari.
Catharina Pyykkö s. 18.7.1846 Rautu, Orjansaari, k. 22.8.1850 Rautu, Orjansaari.
Juho Pyykkö s. 5.2.1850 Rautu, Orjansaari, k. 15.5.1850 Rautu, Orjansaari.

Perhe 68
7. Antti Pyykkö, (perheestä67, isä Juho Pyykkö) s. 6.4.1828 Rautu, Orjansaari, k. 30.3.1879 Rautu, Orjansaari.

Puoliso: Aune Taavintr. Paksu s. 26.4.1837, k. 17.8.1879 Rautu, Sakkola.
Lapset:
Juho Pyykkö , s. 20.10.1859 Rautu, Orjansaari. Perhe 69
Maria Pyykkö , s. 20.10.1859 Rautu, Orjansaari. Perhe 70
Taavi Pyykkö , s. 14.11.1865 Rautu, Orjansaari. Perhe 71
Helena Pyykkö s. 25.1.1868 Rautu, Orjansaari nro 8, k. 16.4.1868 Rautu, Orjansaari.
Helena Pyykkö , s. 20.11.1869 Rautu, Orjansaari nro 8. Perhe 72
Anna Pyykkö s. 15.6.1872 Rautu, Orjansaari nro 8, k. 11.12.1884 Rautu, Orjansaari nro 8. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautu/kuolleet_1880-1886_mko284/15.htm.
Liisa Pyykkö s. 25.7.1875 Rautu, Orjansaari nro 8, k. 17.9.1890 Rautu, Orjansaari nro 8.

Perhe 69
8. Juho Pyykkö, (perheestä68, isä Antti Pyykkö) s. 20.10.1859 Rautu, Orjansaari, k. 5.1.1904 Rautu, Orjansaari.

Puoliso: 7.2.1886 Anni Juhotr. Viskari s. Rautu nro 1.
Lapset:
Maria Pyykkö s. 15.11.1889 Rautu, Orjansaari nro 8, k. 25.2.1894 Rautu, Orjansaari nro 8.
Johannes Pyykkö s. 23.6.1893 Rautu, Orjansaari nro 8, k. 23.3.1896 Rautu, Orjansaari.
Johannes Pyykkö s. 30.1.1898 Rautu, Orjansaari nro 8.
Olga Maria Pyykkö s. 3.8.1902 Rautu, Orjansaari, k. 27.8.1903 Rautu, Orjansaari.
Vihtori Pyykkö s. 20.4.1904 Rautu, Orjansaari, k. 31.12.1906 Rautu, Orjansaari.

Perhe 70
8. Maria Pyykkö, (perheestä68, isä Antti Pyykkö) s. 20.10.1859 Rautu, Orjansaari.

1. puoliso: 27.11.1881 Tuomas Heikinp. Tepponen s. Rautu, Haapakylä nro 3.
Lapset:
Heikki Tepponen s. 30.9.1882 Rautu, Haapakylä nro 3.
Juho Tepponen s. 19.6.1884 Rautu, Haapakylä nro 3.
Paavo Tepponen s. 22.3.1886 Rautu, Haapakylä nro 3.
Helena Tepponen s. 25.3.1888 Rautu, Haapakylä nro 3.
Aune Tepponen s. 12.7.1890 Rautu, Haapakylä nro 3.
Johannes Tepponen s. 21.9.1892 Rautu, Haapakylä nro 3.

2. puoliso: 11.9.1898 Konstantin Ruokonen s. Helsinki.

Perhe 71
8. Taavi Pyykkö, (perheestä68, isä Antti Pyykkö) s. 14.11.1865 Rautu, Orjansaari.

Puoliso: 2.3.1890 Helena Paavontr. Huuhka s. Rautu, Orjansaari nro 8.
Lapset:
Matti Pyykkö s. 5.3.1895 Rautu, Orjansaari nro 8.
Ida Pyykkö s. 14.1.1899 Rautu, Orjansaari.
Aukusti Pyykkö s. 18.1.1902 Rautu, Orjansaari nro 8.

Perhe 72
8. Helena Pyykkö, (perheestä68, isä Antti Pyykkö) s. 20.11.1869 Rautu, Orjansaari nro 8.

Puoliso: 5.10.1890 Mikko Antinp. Nahkuri s. Rautu, Kärsälä nro 3.

Perhe 73
7. Petteri Pyykkö, (perheestä67, isä Juho Pyykkö) s. 23.1.1831 Rautu, Orjansaari, k. 3.5.1894 Rautu, Orjansaari nro 8.

Puoliso: 8.1.1865 Helena Heikintr. Partanen s. 24.8.1844.
Lapset:
Maria Pyykkö s. 19.7.1870 Rautu, Orjansaari nro 8, k. 11.4.1871 Rautu, Orjansaari.
Anna Pyykkö s. 9.11.1874 Rautu, Orjansaari nro 8, k. 22.4.1875 Rautu, Orjansaari.
Antti Pyykkö s. noin 1876 Rautu, Orjansaari, k. 19.9.1878 Rautu, Orjansaari.
Elisa Pyykkö , s. 1.9.1879 Rautu, Orjansaari. Perhe 74
Ida Pyykkö s. 14.10.1884 Rautu, Orjansaari nro 8.

Perhe 74
8. Elisa Peko.ntr Pyykkö, (perheestä73, isä Petteri Pyykkö) s. 1.9.1879 Rautu, Orjansaari.

Puoliso: 8.12.1901 Pekko Mooseksenp. Kerminen

Perhe 75
7. Maria Pyykkö, (perheestä67, isä Juho Pyykkö) s. 13.1.1834 Rautu, Orjansaari, k. 30.12.1898 Rautu, Orjansaari.

Puoliso: 27.12.1857 Heikki Nuutinp. Partanen s. 17.3.1810 Rautu, Orjansaari nro 4, k. 26.8.1871.
Lapset:
Juho Partanen s. 17.7.1860 Rautu, Orjansaari.
Antti Partanen s. 30.8.1863 Rautu, Orjansaari.
Helena Partanen s. 27.7.1865 Rautu, Orjansaari.
Anni Partanen s. 27.7.1865 Rautu, Orjansaari.
Knut Partanen s. 10.9.1869 Rautu, Orjansaari.

Perhe 76
7. Helena Pyykkö, (perheestä67, isä Juho Pyykkö) s. 25.7.1836 Rautu, Orjansaari.

Puoliso: 16.1.1859 Taavi Yrjönp. Ihalainen s. Rautu, Mäkrä.
Lapset:
Juho Ihalainen s. 24.5.1860 Rautu, Mäkrä.
Matti Ihalainen s. 5.9.1863 Rautu, Mäkrä.
Antti Ihalainen s. 13.12.1866 Rautu, Mäkrä.
Maria Ihalainen s. 12.1.1870 Rautu, Mäkrä nro 1.
Anna Ihalainen s. 27.7.1874 Rautu, Mäkrä nro 1.
poika Ihalainen s. 27.7.1874 Rautu, Mäkrä, k. 29.7.1874 Rautu, Mäkrä.
Yrjö Ihalainen s. 27.4.1877 Rautu, Mäkrä nro 1.

Perhe 77
7. Matti Juhonp. Pyykkö, (perheestä67, isä Juho Pyykkö) s. 3.8.1841 Rautu, Orjansaari nro 8, k. 9.3.1896 Rautu, Orjansaari.

Puoliso: 12.2.1872 Rautu Anna Nuutintr. Partanen s. 8.2.1854 Rautu, Miitronmäki nro 1.
Lapset:
Maria Pyykkö s. 13.1.1873 Rautu, Orjansaari nro 8, k. 12.5.1873 Rautu, Orjansaari.
Johannes Pyykkö s. 25.3.1874 Rautu, Orjansaari nro 8.
Antti Pyykkö s. 20.7.1876 Rautu, Orjansaari nro 8.
Helena Pyykkö s. 1.3.1877 Rautu, Orjansaari nro 8, k. 4.8.1878 Rautu, Orjansaari.
Evoldt Pyykkö s. 16.7.1879 Rautu, Orjansaari nro 8, k. 14.8.1881 Rautu, Orjansaari nro 8. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautu/kuolleet_1880-1886_mko284/8.htm.
tyttö Pyykkö s. 6.12.1881 Rautu, Orjansaari nro 8, k. 6.12.1881 Rautu, Orjansaari nro 8. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautu/kuolleet_1880-1886_mko284/8.htm.
Amalia Pyykkö s. 2.12.1882 Rautu, Orjansaari nro 8, k. 21.6.1885 Rautu, Orjansaari nro 8. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautu/kuolleet_1880-1886_mko284/18.htm.
Antti Pyykkö , s. 27.6.1886 Rautu, Orjansaari nro 8. Perhe 78
Pietari Pyykkö s. 3.8.1889 Rautu, Orjansaari nro 8, k. 17.8.1889 Rautu, Orjansaari nro 8.
August Pyykkö s. 14.10.1890 Rautu, Orjansaari nro 8.
Aino Pyykkö s. 2.8.1894 Rautu, Orjansaari nro 8.

Perhe 78
8. Antti Pyykkö, (perheestä77, isä Matti Pyykkö) s. 27.6.1886 Rautu, Orjansaari nro 8.

Puoliso: Martta Siren s. 12.12.1899 Viipuri.

Perhe 79
6. Pietari Pyykkö, (perheestä57, isä Pietari Pyykkö) s. 22.1.1813 Kivennapa, Ylentelä, k. 19.3.1858 Kivennapa, Ylentelä.

Puoliso: 12.4.1841 Helena Matintr. Lemmetty s. 12.4.1822.

Perhe 80
6. Tuomas Pyykkö, (perheestä57, isä Pietari Pyykkö) s. 12.10.1819 Kivennapa, Ylentelä, k. noin 1889.

1. puoliso: 11.10.1846 Valkjärvi Helena Matintr. Äikäs s. 10.11.1829 Valkjärvi, k. 26.5.1851 Kivennapa, Ylentelä.

2. puoliso: 17.7.1853 Anna Tuomaantr. Koiranen s. 22.2.1820.
Lapset:
Johannes Pyykkö s. 16.8.1854 Kivennapa, Ylentelä.
Maria Pyykkö , s. 12.9.1856 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 81
Katri Pyykkö , s. 13.1.1860 Kivennapa, Ylentelä nro 3. Perhe 82
Helena Pyykkö , s. 17.7.1862 Kivennapa, Ylentelä nro 4. Perhe 84

Perhe 81
7. Maria Pyykkö, (perheestä80, isä Tuomas Pyykkö) s. 12.9.1856 Kivennapa, Ylentelä.

1. puoliso: 31.10.1875 Yrjö Antinp. Kähönen
Lapset:
Antti Kähönen s. 16.8.1876 Kivennapa, Ylentelä nro 2.
Hetti Kähönen s. 4.4.1878 Kivennapa, Ylentelä nro 2.

2. puoliso: 25.7.1886 Tuomas Antinp. Kähönen
Lapset:
Yrjö Kähönen s. 9.8.1886 Kivennapa, Ylentelä nro 2.
Anna Kähönen s. 13.12.1887 Kivennapa, Ylentelä nro 2.
Tuomas Kähönen s. 6.8.1889 Kivennapa, Ylentelä nro 2.
Mikko Kähönen s. 13.9.1891 Kivennapa, Ylentelä nro 2.
Benjamin Kähönen s. 1.9.1893 Kivennapa, Ylentelä nro 2.
Johannes Kähönen s. 27.5.1897 Kivennapa, Ylentelä nro 2.

Perhe 82
7. Katri Tuomaantr. Pyykkö, (perheestä80, isä Tuomas Pyykkö) s. 13.1.1860 Kivennapa, Ylentelä nro 3.

Puoliso: 14.4.1884 Tahvo Pyykkö. (Taulu 93) s. 2.8.1858 Kivennapa, Ylentelä nro 3.
Vanhemmat: Aatami Pyykkö, s. 1814 Kivennapa, Ylentelä, k. 22.1.1888 ja Beata Antintr. Ryyppö, s. 20.7.1823 Valkjärvi, Lemettylä nro1.
Lapset:
Juho Pyykkö s. 6.7.1884 Kivennapa, Ylentelä nro 3.
Juhana Pyykkö s. 22.8.1887 Kivennapa, Ylentelä nro 3.
Tuomas Pyykkö , s. 4.7.1891 Kivennapa, Ylentelä nro 3. Perhe 83
Edla Pyykkö s. 6.10.1898 Kivennapa, Riihisyrjä nro 1.

Perhe 83
8. Tuomas Pyykkö, (perheestä82, isä Tahvo Pyykkö) s. 4.7.1891 Kivennapa, Ylentelä nro 3, k. 2.1.1967 Kotka.

1. puoliso: Helena Kimonen s. 14.12.1891 Rautu.

2. puoliso: Anna Katri Huuhka s. 23.3.1897 Rautu, k. 2.9.1985 Kotka.

Perhe 84
7. Helena Pyykkö, (perheestä80, isä Tuomas Pyykkö) s. 17.7.1862 Kivennapa, Ylentelä nro 4.

Puoliso: Mikko Tahvonp. Kouhia
Lapset:
Anna Kouhia s. 6.11.1882 Kivennapa, Kurkela nro 1.
Maria Kouhia s. 26.11.1884 Kivennapa, Kurkela nro 1.
Tahvo Kouhia s. 21.12.1886 Kivennapa, Kurkela nro 1.
Ristiina Kouhia s. 3.3.1890 Kivennapa, Kurkela nro 1.
Katri Kouhia s. 24.7.1893 Kivennapa, Kurkela nro 1.

Perhe 85
6. Maria Pyykkö, (perheestä57, isä Pietari Pyykkö) s. 14.4.1823 Kivennapa, Ylentelä, k. noin 1888.

Puoliso: 19.9.1841 Kivennapa, Vuotta Matti Juhonp. Paavolainen s. noin 1820, k. noin 1863.
Lapset:
Kristiina Paavolainen s. 28.1.1844 Kivennapa, Vuotta nro 3.
Mikko Paavolainen s. 14.7.1847 Kivennapa, Vuotta.
Anna Paavolainen s. 30.6.1853 Kivennapa, Vuotta.
Anna Paavolainen s. 11.3.1855 Kivennapa, Vuotta.
Juho Paavolainen s. 28.9.1857 Kivennapa, Vuotta.
Helena Paavolainen s. 21.8.1861 Kivennapa, Vuotta.
Kristiina Paavolainen s. 21.8.1861 Kivennapa, Vuotta.
Maria Paavolainen s. 6.9.1864 Kivennapa, Vuotta.

Perhe 86
5. Yrjö Pyykkö, (perheestä8, isä Yrjö Pyykkö) s. 22.2.1778 Kivennapa, Ylentelä, k. 20.5.1833. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1816-1827_uk678/98.htm.

Puoliso: 9.12.1806 Helena Aatamintr. Ryyppö s. 1787 Valkjärvi, k. 2.7.1864 Kivennapa, Ylentelä.
Lapset:
Anna Pyykkö , s. 1807 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 87
Tapani Pyykkö , s. 19.12.1809 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 88
Yrjö Pyykkö , s. 18.3.1812 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 90
Aatami Pyykkö , s. 1814 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 93
Maria Pyykkö , s. 7.1.1817 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 94
Helena Pyykkö s. 29.5.1819 Kivennapa, Ylentelä, k. 4.12.1902 Kivennapa, Ahjärvi.
Tuomas Pyykkö s. 31.12.1822 Kivennapa, Ylentelä, k. 27.7.1849 Kivennapa, Ahjärvi.
Pietari Pyykkö , s. 11.7.1824 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 95
Valpuri Pyykkö s. noin 6.1827 Kivennapa, Ylentelä, k. 17.4.1832 Kivennapa, Ylentelä.

Perhe 87
6. Anna Pyykkö, (perheestä86, isä Yrjö Pyykkö) s. 1807 Kivennapa, Ylentelä.

Puoliso: 9.11.1828 Matti Juhonp. Hiiri
Lapset:
Juho Hiiri s. 7.6.1830 Kivennapa, Riihisyrjä.
Tapani Hiiri s. 15.10.1833 Kivennapa, Riihisyrjä.
Helena Hiiri s. 20.4.1836 Kivennapa, Riihisyrjä.

Perhe 88
6. Tapani Pyykkö, (perheestä86, isä Yrjö Pyykkö) s. 19.12.1809 Kivennapa, Ylentelä.

1. puoliso: 23.8.1840 Valkjärvi Valpuri Antintr. Ryyppö s. noin 1818 Valkjärvi, Lemettylä, k. 25.3.1857 Kivennapa, Ylentelä.
Lapset:
Yrjö Pyykkö s. 29.4.1842 Kivennapa, Ylentelä, k. 14.10.1844 Kivennapa, Ylentelä.
Petteri Pyykkö s. 17.7.1845 Kivennapa, Häntölänro 3, 4 ja 5, k. 9.2.1847 Kivennapa, Ylentelä.
Juho Pyykkö , s. 16.6.1851 Kivennapa, Häntölä. Perhe 89

2. puoliso: 1859 Mari Mikontr. Ilonen s. 22.2.1826.

Perhe 89
7. Juho Pyykkö, (perheestä88, isä Tapani Pyykkö) s. 16.6.1851 Kivennapa, Häntölä, k. 6.1.1900 Kivennapa, Ylentelä nro 3.

Puoliso: 1871 Hetti Martintr. Majuri s. 23?.101848.
Lapset:
poika Pyykkö s. 3.5.1874 Kivennapa, Ylentelä nro 3.
Tahvo Pyykkö s. 28.3.1878 Kivennapa, Ylentelä nro 3.
Aapo Pyykkö s. 28.3.1878 Kivennapa, Ylentelä nro 3.
Mikko Pyykkö s. 2.7.1879 Kivennapa, Ylentelä nro 3.
Tahvo Pyykkö s. 4.2.1881 Kivennapa, Ylentelä nro 3.
Ulla Pyykkö s. 1.9.1884 Kivennapa, Ylentelä nro 3.
Matti Pyykkö s. 10.12.1885 Kivennapa, Ylentelä nro 3.
Anni Pyykkö s. 20.7.1890 Kivennapa, Ylentelä nro 3.
Juho Pyykkö s. 17.11.1892 Kivennapa, Ylentelä nro 3, k. 9.1.1894 Kivennapa, Ylentelä nro 3.
Matti Pyykkö s. 5.3.1894 Kivennapa, Ylentelä nro 3.

Perhe 90
6. Yrjö Pyykkö, (perheestä86, isä Yrjö Pyykkö) s. 18.3.1812 Kivennapa, Ylentelä, k. 19.1.1855 Kivennapa, Ahjärvi.

Puoliso: Helena Kustaantr. Lempinen s. noin 1825.
Lapset:
Tahvo Pyykkö s. 10.3.1845 Kivennapa, Ylentelä, k. 24.6.1845 Kivennapa, Ylentelä.
Tuomas Pyykkö , s. 10.5.1846 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 91
Tahvo Pyykkö s. 23.12.1848 Kivennapa, Ahjärvi, k. 4.9.1849 Kivennapa, Ylentelä.
Anna Pyykkö s. 28.8.1850 Kivennapa, Ahjärvi, k. 3.1.1878 Kivennapa, Ahjärvi nro 19.
Juho Pyykkö s. 12.2.1853 Kivennapa, Ahjärvi, k. 27.11.1886 Kivennapa, Polvenselkä nro 4.
Maria Pyykkö , s. 20.3.1855 Kivennapa, Ahjärvi. Perhe 92

Perhe 91
7. Tuomas Pyykkö, (perheestä90, isä Yrjö Pyykkö) s. 10.5.1846 Kivennapa, Ylentelä, k. 21.1.1886 Kivennapa, Ahjärvi nro 19.

Puoliso: Sohvi Tahvontr. Lipsonen s. noin 1850.
Lapset:
Juho Pyykkö s. 19.4.1876 Kivennapa, Ahjärvi nro 19.

Perhe 92
7. Maria Pyykkö, (perheestä90, isä Yrjö Pyykkö) s. 20.3.1855 Kivennapa, Ahjärvi.

Puoliso: 27.12.1874 Pekka Ollip. Kukkonen s. Kivennapa, Polvenselkä nro 6.
Lapset:
Antti Kukkonen s. 8.11.1875 Kivennapa, Polvenselkä nro 6.
Olli Kukkonen s. 19.7.1877 Kivennapa, Polvenselkä nro 6.
Helena Kukkonen s. 19.7.1877 Kivennapa, Polvenselkä nro 6.
Katrina Kukkonen s. 12.6.1880 Kivennapa, Polvenselkä nro 6.
Antti Kukkonen s. 26.10.1886 Kivennapa, Polvenselkä nro 6.
Hilma Katrina Kukkonen s. 14.6.1895 Kivennapa, Polvenselkä nro 6.

Perhe 93
6. Aatami Pyykkö, (perheestä86, isä Yrjö Pyykkö) s. 1814 Kivennapa, Ylentelä, k. 22.1.1888.

Puoliso: 12.10.1845 Valkjärvi Beata Antintr. Ryyppö. (Taulu 82) s. 20.7.1823 Valkjärvi, Lemettylä nro1.
Lapset:
Yrjö Pyykkö s. 2.12.1846 Kivennapa, Ylentelä, k. 5.7.1848.
Antti Pyykkö s. 22.12.1849 Kivennapa, Ylentelä.
Helena Pyykkö s. 7.7.1853 Kivennapa, Ylentelä, k. 19.5.1856 Kivennapa, Ylentelä.
Tahvo Pyykkö , s. 2.8.1858 Kivennapa, Ylentelä nro 3. Perhe 82
Mikko Pyykkö s. 6.1.1862 Kivennapa, Ylentelä.
Anna Pyykkö s. 28.11.1865 Kivennapa, Ylentelä.

Perhe 94
6. Maria Pyykkö, (perheestä86, isä Yrjö Pyykkö) s. 7.1.1817 Kivennapa, Ylentelä, k. 26.5.1874 Kivennapa, Ahjärvi.

1. puoliso: 18.12.1836 Juho Yrjönp. Savolainen s. Kivennapa, Miettilä.
Lapset:
Anna Savolainen s. 29.1.1838 Kivennapa, Miettilä.

2. puoliso: 3.11.1839 Mikko Juhonp. Könönen s. Ahjärvi.
Lapset:
Valpuri Könönen s. 27.8.1841 Kivennapa, Ahjärvi nro 18.
Helena Könönen s. 27.8.1841 Kivennapa, Ahjärvi nro 18.
Eeva Könönen s. 26.4.1844 Kivennapa, Ahjärvi nro 18.
Beata Könönen s. 21.2.1849 Kivennapa, Ahjärvi.
Yrjö Könönen s. 21.2.1849 Kivennapa, Ahjärvi.
Eeva Könönen s. 18.6.1851 Kivennapa, Ahjärvi.

Perhe 95
6. Pietari Pyykkö, (perheestä86, isä Yrjö Pyykkö) s. 11.7.1824 Kivennapa, Ylentelä, k. 21.6.1903 Kivennapa, Ahjärvi.

Puoliso: 9.12.1849 Helena Juhontr. Kopra s. 29.10.1829.
Vanhemmat: Juho Kopra ja Valpuri Himanen.
Lapset:
Maria Pyykkö s. 29.3.1863 Kivennapa, Ahjärvi, k. 24.5.1883 Kivennapa, Ahjärvi nro 19.
Helena Pyykkö s. 15.9.1866 Kivennapa, Ahjärvi, k. 22.11.1881 Kivennapa, Ahjärvi nro 19.
Yrjö Pyykkö , s. 17.8.1868 Kivennapa, Ahjärvi. Perhe 96
Anna Pyykkö s. 31.3.1871 Kivennapa, Ahjärvi, k. 17.1.1872 Kivennapa, Ahjärvi nro 19.

Perhe 96
7. Yrjö Pyykkö, (perheestä95, isä Pietari Pyykkö) s. 17.8.1868 Kivennapa, Ahjärvi, k. 21.4.1918 Kivennapa, Ahjärvi.

Puoliso: Ristiina Mikontr. Leskinen s. 8.12.1874, k. 15.12.1937 Ahjärvi.
Vanhemmat: Mikko Juhonp. Leskinen, s. 30.10.1849, k. 3.4.1923 ja Katri Mikontr. Kirjavainen, s. 31.3.1849, k. 6.8.1921.
Lapset:
Elina Anna Mari Pyykkö s. 18.12.1892 Kivennapa, Ahjärvi nro 19.
Juhana Pyykkö s. 28.2.1895 Kivennapa, Ahjärvi nro 19, k. 6.5.1948 Kangasala.
Helena Pyykkö s. 22.12.1896 Kivennapa, Ahjärvi nro 19.
Antti Pyykkö s. 2.8.1898 Kivennapa, Ahjärvi nro 19, k. 22.11.1899 Kivennapa, Ahjärvi nro 19.
Antti Pyykkö s. 24.12.1899 Kivennapa, Ahjärvi nro 19, k. 11.4.1922.
Aina Pyykkö s. 21.12.1901 Kivennapa, Ahjärvi nro 19.
Lyyli Pyykkö s. 10.8.1903 Kivennapa, Ahjärvi nro 19, k. 22.11.1903 Kivennapa, Ahjärvi.
Mikko Pyykkö s. 8.7.1905 Kivennapa, Ahjärvi nro 19, k. 11.4.1908.
Eino Pyykkö s. 2.7.1907, k. 21.4.1982.
Mikko Pyykkö s. 18.3.1909, k. 25.5.1976.
Arvi Pyykkö s. 6.12.1910, k. 5.1.1936.

Perhe 97
4. Juho Pyykkö, (perheestä5, isä Matti Pyykkö) s. 4.2.1741, k. 6.5.1787 Kivennapa, Ylentelä. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/lastenkirja_1786-1799_uk680-681/51.htm.

Puoliso: 4.12.1778 Mari Juhontr. Huumonen s. 17.3.1762 Kivenapa, Riihisyrjä, k. 5.6.1810 Kivennapa, Ylentelä.
Lapset:
Matti Pyykkö s. 9.12.1779 Kivennapa, Ylentelä, k. 8.2.1781.
Antti Pyykkö , s. 26.5.1782 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 98
Jaakko Pyykkö s. 6.5.1785 Kivennapa, Ylentelä, k. 16.5.1790.

Perhe 98
5. Antti Juhonp. Pyykkö, (perheestä97, isä Juho Pyykkö) s. 26.5.1782 Kivennapa, Ylentelä, k. 6.4.1833. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1816-1827_uk678/99.htm.

1. puoliso: 8.9.1807 Kivennapa Anna Romu s. 16.2.1789, k. 8.1.1825.
Lapset:
Matti Pyykkö s. 25.1.1809 Kivennapa, Ylentelä, k. 28.10.1820 Kivennapa, Ylentelä.
Maria Pyykkö , s. 14.3.1811 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 99
Helena Pyykkö s. 26.9.1813 Kivennapa, Ylentelä, k. 30.11.1875.
Juho Pyykkö , s. 30.5.1816 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 100
Hetti Pyykkö s. 24.4.1818 Kivennapa, Ylentelä, k. 15.7.1861.
Anna Pyykkö s. 25.12.1820, k. 7.12.1845.
Antti Pyykkö s. 4.6.1823 Kivennapa, Ylentelä, k. 10.1.1825 Kivennapa, Ylentelä.

2. puoliso: 13.12.1829 Valkjärvi Anna Erkintr. Kuortti s. noin 1796 Valkjärvi, Uusikylä.

Perhe 99
6. Maria Pyykkö, (perheestä98, isä Antti Pyykkö) s. 14.3.1811 Kivennapa, Ylentelä.

Puoliso: 17.7.1831 Antti Antinp. Honkanen s. Kaukamo.
Lapset:
Tuomas Honkanen s. 19.7.1832 Kivennapa, Kaukamo.
Juho Honkanen s. 27.5.1835 Kivennapa, Kaukamo.
Antti Honkanen s. 12.12.1837 Kivennapa, Kaukamo.
Anna Honkanen s. 23.12.1840 Kivennapa, Kaukamo nro 13.

Perhe 100
6. Juho Pyykkö, (perheestä98, isä Antti Pyykkö) s. 30.5.1816 Kivennapa, Ylentelä, k. 12.7.1894 Kivennapa, Ahjärvi.

Puoliso: 18.10.1835 Valkjärvi Anna Thom.dr. Bister s. 5.8.1812 Valkjärvi, Kostiala, k. 10.10.1879 Kivennapa, Ahjärvi nro 2.
Vanhemmat: Thomas Bister ja Riitta Vanhanen.
Lapset:
Tuomas Pyykkö , s. 6.3.1838 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 101
Helena Pyykkö s. 23.6.1843 Kivennapa, Kauksamo.

Perhe 101
7. Tuomas Pyykkö, (perheestä100, isä Juho Pyykkö) jahtivouti, s. 6.3.1838 Kivennapa, Ylentelä, k. 10.5.1903 Kivennapa, Ahjärvi nro 2.

Puoliso: Kaisa Jopintr. Vesterinen s. noin 1846.
Lapset:
Antti Pyykkö s. 23.7.1865 Kivennapa, Kauksamo.
Juho Vilhelm Pyykkö s. 26.9.1868 Kivennapa, Ahjärvi.
Anna Pyykkö , s. 21.5.1871 Kivennapa, Ahjärvi. Perhe 102
poika Pyykkö s. 11.12.1881 Kivennapa, Ahjärvi nro 2, k. 11.12.1881 Kivennapa, Ahjärvi nro 2.
tyttö Pyykkö s. 16.12.1882 Kivennapa, Ahjärvi nro 2, k. 16.12.1882 Kivennapa, Ahjärvi nro 2.
Aina Emilia Pyykkö s. 20.11.1883 Kivennapa, Ahjärvi nro 2.
Aina Katri Pyykkö s. 22.8.1886 Kivennapa, Ahjärvi nro 2.
Kristiina Pyykkö s. 3.2.1889 Kivennapa, Ahjärvi nro 2, k. 24.9.1906 Kivennapa, Ahjärvi nro 2.

Perhe 102
8. Anna Pyykkö, (perheestä101, isä Tuomas Pyykkö) s. 21.5.1871 Kivennapa, Ahjärvi.

Puoliso: Esa Tuomaanp. Honkanen
Lapset:
Maria Honkanen s. 11.3.1889 Kivennapa, Ahjärvi nro 2.
Johannes Honkanen s. 16.7.1891 Kivennapa, Ahjärvi nro 3.
Jalmari Honkanen s. 24.3.1894 Kivennapa, Ahjärvi nro 3.
Alina Honkanen s. 25.6.1896 Kivennapa, Ahjärvi nro 3.
Hilda Katrina Honkanen s. 24.2.1899 Kivennapa, Ahjärvi nro 3.
Karl August Honkanen s. 29.5.1901.
Oskar Viljam Honkanen s. 25.7.1902 Kivennapa, Ahjärvi nro 3.

Perhe 103
4. Maria Pyykkö, (perheestä5, isä Matti Pyykkö) s. 1747, k. 23.1.1788 Kivennapa, Ylentelä.

Puoliso: 28.12.1764 Pietari Pietarinp. Lemmetty s. 1745 Valkjärvi, k. 16.2.1783 Valkjärvi.
Lapset:
Katri Lemmetty , s. 4.11.1765. Perhe 104
Elisabeth Lemmetty , s. 18.4.1770. Perhe 105
Beata Lemmetty s. 26.5.1777, k. 15.3.1834 Ahjärvi.
Maria Lemmetty s. 17.11.1779, k. 21.12.1798.

Perhe 104
5. Katri Lemmetty, (perheestä103, äiti Maria Pyykkö) s. 4.11.1765, k. 6.12.1829 Vuottaa.

Puoliso: Matti Sutelainen

Perhe 105
5. Elisabeth Lemmetty, (perheestä103, äiti Maria Pyykkö) s. 18.4.1770, k. 1795.

Puoliso: Antti Rakkolainen

Perhe 106
4. Matti Pyykkö, (perheestä5, isä Matti Pyykkö) s. 17.8.1751 Kivennapa, Ylentelä, k. 28.11.1828 Kivennapa, Ylentelä. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1807-1815_uk678/71.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1816-1827_uk678/98.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1769-1775_uk677/43.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1816-1827_uk678/98.htm

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/lastenkirja_1786-1799_uk680-681/50.htm.

Puoliso: 8.12.1773 Elisabeth Yrjöntr. Ikonen s. 1753 Valkjärvi, k. 17.1.1823 Kivennapa, Ylentelä.
Lapset:
Maria Pyykkö s. 19.5.1775 Kivennapa, Ylentelä, k. 5.7.1781 Kivennapa, Ylentelä.
Simo Pyykkö s. 21.3.1777 Kivennapa, Ylentelä, k. 15.6.1787 Kivennapa, Ylentelä.
Pauli Pyykkö s. 18.3.1779 Kivennapa, Ylentelä, k. 20.8.1786 Kivennapa, Ylentelä.
Maria Pyykkö s. 16.3.1783 Kivennapa, Ylentelä.
Matti Pyykkö , s. 3.3.1785 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 107
Anna Pyykkö , s. 3.1.1788 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 108
Helena Pyykkö s. 8.5.1790 Kivennapa, Ylentelä, k. 22.9.1802 Kivennapa, Ylentelä.
Valpuri Pyykkö , s. 12.12.1793 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 109
Jaakko Pyykkö , s. 30.3.1796 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 112
Yrjö Pyykkö , s. 14.3.1798. Perhe 120

Perhe 107
5. Matti Pyykkö, (perheestä106, isä Matti Pyykkö) s. 3.3.1785 Kivennapa, Ylentelä, k. 18.6.1813.

Puoliso: 4.12.1810 Maria Juhontr. Karjalainen
Lapset:
Tuomas Pyykkö s. 17.1.1813 Kivennapa, Ylentelä, k. 11.2.1813 Kivennapa, Ylentelä.

Perhe 108
5. Anna Pyykkö, (perheestä106, isä Matti Pyykkö) s. 3.1.1788 Kivennapa, Ylentelä, k. 27.1.1846 Kivennapa, Kaukolempilä.

Puoliso: 14.12.1808 Juho Matinp. Pimiä s. 1787 Kaukolempi, k. 3.2.1845.
Lapset:
Matti Pimiä s. 2.3.1810 Kivennapa, Kaukolempilä, k. 14.5.1847.
Elisabeth Pimiä s. 24.2.1813 Kivennapa, Kaukolempilä.
Helena Pimiä s. 16.9.1815 Kivennapa, Kaukolempilä, k. 18.8.1841.
Juho Pimiä s. 4.4.1818 Kivennapa, Kaukolempilä.
Maria Pimiä s. 20.3.1821 Kivennapa, Kaukolempilä.
Sara Pimiä s. 25.6.1824 Kivennapa, Kaukolempilä.
Valpuri Pimiä s. 19.5.1826 Kivennapa, Kaukolempilä.
Katri Pimiä s. 23.3.1831 Kivennapa, Kaukolempilä.

Perhe 109
5. Valpuri Pyykkö, (perheestä106, isä Matti Pyykkö) s. 12.12.1793 Kivennapa, Ylentelä, k. 4.1.1864.

Puoliso: 11.12.1814 Simo Tapaninp. Thusberg s. 18.9.1793, k. 3.4.1825.
Lapset:
Maria Thusberg s. 24.10.1815 Kivennapa, Lipola.
Matti Thusberg , s. 15.9.1818. Perhe 110
Tapani Thusberg , s. 31.9.1822. Perhe 111
Paavo Thusberg s. 3.3.1825 Kivennapa, Lipola.

Perhe 110
6. Matti Thusberg, (perheestä109, äiti Valpuri Pyykkö) s. 15.9.1818.

Puoliso: Helena Petr.tr. Suikki s. 28.6.1833.

Perhe 111
6. Tapani Thusberg, (perheestä109, äiti Valpuri Pyykkö) s. 31.9.1822, k. 5.10.1866.

Puoliso: 1844 Helena Hannukainen

Perhe 112
5. Jaakko Pyykkö, (perheestä106, isä Matti Pyykkö) s. 30.3.1796 Kivennapa, Ylentelä, k. 21.12.1824 Kivennapa, Ylentelä.

Puoliso: 13.12.1818 Anna Tuomontr. Koiranen s. 27.3.1799, k. 22.9.1864 Ahjärvi.
Lapset:
Matti Pyykkö , s. 20.3.1820 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 113
Tuomas Pyykkö s. 1.12.1822 Kivennapa, Ylentelä.

Perhe 113
6. Matti Pyykkö, (perheestä112, isä Jaakko Pyykkö) s. 20.3.1820 Kivennapa, Ylentelä, k. 22.2.1898 Kivennapa, Ahjärvi nro 7.

Puoliso: 18.9.1842 Lovisa Pertintr Tarkiainen s. noin 1824.
Lapset:
Pärttyli Pyykkö , s. 6.10.1843 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 114
Heikki Pyykkö , s. 6.1.1847 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 115
Juho Pyykkö s. 11.6.1850 Kivennapa, Ahjärvi, k. 5.9.1855 Kivennapa, Ahjärvi.
Tuomas Pyykkö s. 17.7.1853 Kivennapa, Ahjärvi.
Mikko Pyykkö , s. 15.8.1856 Kivennapa, Ahjärvi. Perhe 117
Anna Maria Pyykkö , s. 4.11.1859 Kivennapa, Ahjärvi. Perhe 118
Amalia Ristiina Pyykkö , s. 30.8.1862 Kivennapa, Ahjärvi. Perhe 119
Johannes Pyykkö s. 29.8.1865 Kivennapa, Ahjärvi.
Jaakko Pyykkö s. 11.7.1869 Kivennapa, Ahjärvi, k. 31.1.1870 Kivennapa, Ahjärvi.

Perhe 114
7. Pärttyli Pyykkö, (perheestä113, isä Matti Pyykkö) s. 6.10.1843 Kivennapa, Ylentelä, k. 3.5.1884 Kivennapa, Ahjärvi nro 7.

1. puoliso: 6.3.1871 Anna Antintr. Lonki s. noin 1854 Kivennapa, Ahjärvi.
Lapset:
Matti Pyykkö s. 3.4.1873 Kivennapa, Ahjärvi nro 7, k. 5.6.1876 Kivennapa, Ahjärvi nro 7.

2. puoliso: 17.12.1876 Helena Tuomaantr. Inkinen s. Kivennapa, Ahjärvi nro 8.
Lapset:
Matti Pyykkö s. 31.7.1878 Kivennapa, Ahjärvi nro 7.
Mikko Pyykkö s. 13.6.1882 Kivennapa, Ahjärvi nro 7.

Perhe 115
7. Heikki Pyykkö, (perheestä113, isä Matti Pyykkö) s. 6.1.1847 Kivennapa, Ylentelä.

Puoliso: Anna Juhontr. Lifländer s. noin 1856.
Lapset:
Helena Pyykkö , s. 26.6.1877 Kivennapa, Ahjärvi nro 7. Perhe 116
Anna Maria Pyykkö s. 28.3.1880 Kivennapa, Ahjärvi nro 7, k. 30.4.1880 Kivennapa, Ahjärvi nro 7.
Vihtori Pyykkö s. 12.12.1882 Kivennapa, Ahjärvi nro 7, k. 14.9.1905 Kivennapa, Ahjärvi nro 7.
Matti Pyykkö s. 16.5.1885 Kivennapa, Ahjärvi nro 7.
Antti Pyykkö s. 4.3.1888 Kivennapa, Ahjärvi nro 6.
Väinö Pyykkö s. 11.4.1891 Kivennapa, Ahjärvi nro 7.
Saima Pyykkö s. 13.11.1894 Kivennapa, Ahjärvi nro 7.
Iivari Pyykkö s. 11.4.1898 Kivennapa, Ahjärvi nro 7, k. 22.5.1898 Kivennapa, Ahjärvi nro 7.

Perhe 116
8. Helena Pyykkö, (perheestä115, isä Heikki Pyykkö) s. 26.6.1877 Kivennapa, Ahjärvi nro 7.

Puoliso: Jooseppi Juhonp. Pimiä
Lapset:
Viktor Pimiä s. 5.9.1895 Kivennapa, Liikola nro 2.
Väinö Vilhelm Pimiä s. 24.2.1897 Kivennapa, Liikola nro 2.
Eemil Pimiä s. 6.9.1898 Kivennapa, Liikola nro 2.
Armas Toivo Pimiä s. 3.8.1900 Kivennapa, Liikola nro 2.
Eemil Pimiä s. 24.3.1902 Kivennapa, Liikola nro 2.
Helmi Eeva Pimiä s. 20.2.1904 Kivennapa, Liikola nro 2.
Eino Eevert Pimiä s. 1.1.1906 Kivennapa, Liikola nro 2.

Perhe 117
7. Mikko Pyykkö, (perheestä113, isä Matti Pyykkö) s. 15.8.1856 Kivennapa, Ahjärvi.

Puoliso: Anni Paavolainen s. noin 1866.
Lapset:
Tuomas Pyykkö s. 13.9.1885 Kivennapa, Ahjärvi nro 7.
Juho Pyykkö s. 15.6.1889 Kivennapa, Ahjärvi nro 7.
Aino Maria Pyykkö s. 23.3.1894 Kivennapa, Ahjärvi nro 7.
Ida Elina Pyykkö s. 20.4.1898 Kivennapa, Ahjärvi nro 7.
Ivar Aksel Pyykkö s. 22.6.1900 Kivennapa, Ahjärvi nro 7.
Toini Pyykkö s. 11.2.1905 Kivennapa, Ahjärvi nro 7.

Perhe 118
7. Anna Maria Pyykkö, (perheestä113, isä Matti Pyykkö) s. 4.11.1859 Kivennapa, Ahjärvi. Ylentelän tutkimus vanh, Matti Pyykkö 24.2.1805 ja Sohvi Lipsonen.

1. puoliso: Matti Paavonp. Kirjavainen
Lapset:
Kristiina Kirjavainen s. 25.6.1880 Kivennapa, Pihlainen nro 2.

2. puoliso: 7.1.1883 Sakari Petterinp. Suokas s. Kivennapa, Kekrola nro 6.

Perhe 119
7. Amalia Ristiina Pyykkö, (perheestä113, isä Matti Pyykkö) s. 30.8.1862 Kivennapa, Ahjärvi.

Puoliso: Mikko Ahtiainen
Lapset:
Anni Ahtiainen s. 23.6.1886 Kivennapa, Joutselkä nro 14.
Anna Maria Ahtiainen s. 5.9.1888 Kivennapa, Joutselkä nro 14.
Matti Ahtiainen s. 11.11.1891.

Perhe 120
5. Yrjö Pyykkö, (perheestä106, isä Matti Pyykkö) s. 14.3.1798, k. 22.2.1868 Kivennapa, Ylentelä. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1816-1827_uk678/98.htm.

Puoliso: 2.11.1823 Katri Paulintr Kyllästinen s. 9.8.1805, k. 11.5.1857 Kivennapa, Ylentelä.
Lapset:
Paavo Pyykkö , s. 20.1.1826 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 121
Martti Pyykkö s. 4.9.1828 Kivennapa, Ylentelä, k. 27.9.1828 Kivennapa, Ylentelä.
Antti Pyykkö s. 17.9.1829 Kivennapa, Ylentelä, k. 1.11.1832 Kivennapa, Ylentelä.
Juho Pyykkö s. 31.12.1833 Kivennapa, Ylentelä, k. 3.9.1857.
Pekka Pyykkö s. 29.6.1837 Kivennapa, Ylentelä, k. 27.4.1848 Kivennapa, Ylentelä.
Yrjö Pyykkö , s. 31.5.1840 Kivennapa, Ylentelä nro 3, 4, ja 5. Perhe 124
Helena Pyykkö s. 31.5.1840 Kivennapa, Ylentelä nro 3, 4, ja 5.
Helena Pyykkö , s. 8.11.1843 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 126
Maria Pyykkö s. 15.3.1847 Kivennapa, Ylentelä, k. 26.4.1848 Kivennapa, Ylentelä.
Pietari Pyykkö , s. 26.6.1849 Kivennapa, Tirttula nro 2. Perhe 127

Perhe 121
6. Paavo Pyykkö, (perheestä120, isä Yrjö Pyykkö) s. 20.1.1826 Kivennapa, Ylentelä, k. 13.7.1894 Kivennapa, Ylentelä.

Puoliso: 11.9.1853 Valkjärvi Anna Heikintr. Kuopio s. 19.1.1834 Valkjärvi, Nurmijärvi nro 1, k. 24.5.1905 Kivennapa, Vehmainen nro 1.
Vanhemmat: Heikki Kuopio ja Maria Koiranen.
Lapset:
Heikki Pyykkö s. 18.11.1854 Kivennapa, Ylentelä, k. 24.12.1859 Kivennapa, Ylentelä.
Juho Pyykkö , s. 27.7.1856 Kivennapa, Ylentelä nro 5. Perhe 122
Yrjö Pyykkö s. 27.7.1856 Kivennapa, Ylentelä nro 5, k. 17.8.1856 Kivennapa, Ylentelä.
Maria Katarina Pyykkö s. 28.12.1858 Kivennapa, Ylentelä.
Antti Pyykkö s. 15.8.1861 Kivennapa, Ylentelä.
Heikki Pyykkö s. 1.10.1863 Kivennapa, Ylentelä, k. 10.11.1863 Kivennapa, Ylentelä.
Helena Pyykkö s. 13.2.1865 Kivennapa, Ylentelä.
Matti Pyykkö s. 15.9.1867 Kivennapa, Ylentelä, k. 7.4.1868 Kivennapa, Ylentelä.
Matti Pyykkö s. 23.2.1871 Kivennapa, Ylentelä.
Hetti Pyykkö , s. 14.8.1872 Kivennapa, Ylentelä nro 5. Perhe 123

Perhe 122
7. Juho Pyykkö, (perheestä121, isä Paavo Pyykkö) s. 27.7.1856 Kivennapa, Ylentelä nro 5.

Puoliso: 29.11.1885 Aune Juhontr. Miina s. Rautu, Kopola nro 1.
Lapset:
Anni Pyykkö s. 16.9.1886 Rautu, Kopola nro 1.
Liisa Pyykkö s. 22.3.1888 Rautu, Kopola nro 1.
Antti Pyykkö s. 17.1.1890 Rautu, Kopola nro 1.
Tuomas Pyykkö s. 20.5.1892 Rautu, Kopola nro 1.
Johannes Pyykkö s. 25.8.1895 Kivennapa, Ylentelä nro 5.
Anna Maria Pyykkö s. 6.4.1898 Kivennapa, Ylentelä nro 2.
Pietari Pyykkö s. 22.6.1900 Kivennapa, Ylentelä nro 4.
Tyyni Pyykkö s. 29.7.1903 Kivennapa, Ylentelä nro 5, k. 3.12.1906 Kivennapa, Ylentelä nro 5.

Perhe 123
7. Hetti Pyykkö, (perheestä121, isä Paavo Pyykkö) s. 14.8.1872 Kivennapa, Ylentelä nro 5.

Puoliso: 12.4.1896 Juho Adolf Juhonpoika s. Muolaa.
Lapset:
Maria Juhonpoika s. 25.3.1897 Kivennapa, Ylentelä nro 5.
Väinö Johannes Juhonpoika s. 27.3.1902 Kivennapa, Joutselkä nro 5.

Perhe 124
6. Yrjö Pyykkö, (perheestä120, isä Yrjö Pyykkö) s. 31.5.1840 Kivennapa, Ylentelä nro 3, 4, ja 5, k. 6.2.1876 Kivennapa, Ylentelä nro 5.

Puoliso: 1862 Anna Juhontr. Halonen s. 10.1.1840.
Lapset:
Maria Pyykkö , s. 14.3.1864 Kivennapa, Ylentelä. Perhe 125
Peter Pyykkö s. 29.7.1867 Kivennapa, Ylentelä.
Kaisa Pyykkö s. 15.8.1871 Kivennapa, Ylentelä.

Perhe 125
7. Maria Pyykkö, (perheestä124, isä Yrjö Pyykkö) s. 14.3.1864 Kivennapa, Ylentelä.

Puoliso: Juho Mikonp. Suutari
Lapset:
Anni Suutari s. 28.8.1882 Kivennapa, Ylentelä nro 5.
Helena Suutari s. 25.8.1886 Kivennapa, Ylentelä nro 5.
Anni Suutari s. 7.6.1889 Kivennapa, Ylentelä.
Mikko Suutari s. 1.10.1891 Kivennapa, Ylentelä nro 4.
Hetti Suutari s. 17.10.1892 Kivennapa, Ylentelä nro 5.
Pärttyli Suutari s. 20.8.1895 Kivennapa, Ylentelä nro 5.
Iita Maria Suutari s. 25.3.1899 Kivennapa, Ylentelä nro 5.
Tyyni Suutari s. 14.9.1901 Kivennapa, Ylentelä nro 5.

Perhe 126
6. Helena Pyykkö, (perheestä120, isä Yrjö Pyykkö) s. 8.11.1843 Kivennapa, Ylentelä, k. 1.1.1906 Kivennapa, Kauksamo nro 2.

1. puoliso: 29.10.1865 Tuomas Pekanp. Paasonen s. Kaukamo.
Lapset:
Tuomas Paasonen s. 24.7.1867 Kivennapa, Kauksamo.

2. puoliso: 13.11.1870 Mikko Yrjönp. Kopra s. Kaukamo.
Lapset:
poika Kopra s. 10.5.1871 Kivennapa, Kauksamo, k. 10.5.1871 Kivennapa, Kauksamo.
Kopra s. 28.4.1873 Kivennapa, Kauksamo nro 8, k. 28.4.1873 Kivennapa, Kauksamo nro 8.
Anna Kopra s. 16.11.1876 Kivennapa, Kauksamo nro 2.
Maria Kopra s. 10.7.1878 Kivennapa, Kauksamo nro 2, k. 10.7.1878 Kivennapa, Kauksamo nro 2.
Maria Kopra s. 29.7.1879 Kivennapa, Kauksamo nro 2.

Perhe 127
6. Pietari Pyykkö, (perheestä120, isä Yrjö Pyykkö) s. 26.6.1849 Kivennapa, Tirttula nro 2.

Puoliso: 27.12.1885 Kristina Mikontr. Kuoso s. noin 1853 Rautu, Kopola nro 1.
Lapset:
poika Pyykkö s. 15.4.1891 Rautu, Kopola nro 1.
Yrjö Pyykkö s. 18.4.1895 Rautu, Miettilä.

Perhe 128
4. Valpuri Pyykkö, (perheestä5, isä Matti Pyykkö) s. 6.5.1755 Kivennapa, Ylentelä, k. 3.8.1808 Kivennapa, Suurselkä.

Puoliso: 26.12.1776 Suni Matinp. Suutari s. 8.8.1754, k. 28.3.1817 Suurselkä.
Lapset:
Maria Suutari , s. 27.1.1778. Perhe 129
Helena Suutari s. 15.3.1780.
Matti Suutari s. 21.1.1787 Kivennapa, Suurselkä.
Antti Suutari , s. 1790. Perhe 132
Anna Suutari s. 13.3.1797 Kivennapa, Suurselkä.
Anna Suutari s. 13.2.1798.

Perhe 129
5. Maria Suutari, (perheestä128, äiti Valpuri Pyykkö) s. 27.1.1778, k. 27.12.1823 Suurselkä.

Puoliso: Yrjö Matinp. Savolainen s. 30.3.1773, k. 15.10.1812.
Lapset:
Matti Savolainen , s. 6.9.1802. Perhe 130

Perhe 130
6. Matti Savolainen, (perheestä129, äiti Maria Suutari) s. 6.9.1802, k. 24.12.1852.

Puoliso: Martta Huumonen s. 29.3.1812, k. 26.5.1854.
Lapset:
Olli Savolainen , s. 28.4.1842. Perhe 131

Perhe 131
7. Olli Savolainen, (perheestä130, isä Matti Savolainen) s. 28.4.1842, k. 28.1.1904.

Puoliso: Katri Munne s. 1.8.1853.
Lapset:
Matti Savolainen s. 15.9.1874, k. 15.11.1949 Jämsä.

Perhe 132
5. Antti Suutari, (perheestä128, äiti Valpuri Pyykkö) s. 1790.

Puoliso: Saara Naulapää

Perhe 133
3. Riitta Pyykkö, (perheestä2, isä Heikki Pyykkö) s. noin 1716 Kivennapa, Ylentelä, k. 24.2.1774 Kivennapa, Ylentelä. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1758-1768_uk677/34.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1769-1775_uk677/43.htm

Pietari Matinpoika Hölttä asusteli Lipolassa alunperin, näyttäisi tuossa 1732 rippikirjassa olevan myös hänen veljensä?

Pietari Hölttä ja Riitta Henrikintr. Lipolan rippikirja: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1732-1744_uk677/28.htm Tässä Riitan ja Pietarin kohdalla jotakin jota en ole vielä saanut selville.
Sitten Ylentelä
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1748-1757_uk677/35.htm tässä iso liuta lapsia

Tässä kaikki lapset + po:t syntymäaikoineen, jotka ainakaan vanhempien osalta eivät pidä paikkaansa:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1758-1768_uk677/34.htm

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1769-1775_uk677/43.htm

Hiskistä löytyy kuolleista Riitta Heikintr. Pyykkö k. 24.2.1774, 78 v. eli syntyi 1696. Pietarin syntymäaika taisi olla 1695.
Kun katsot tuon edellisen linkin niin siinä on rippikirjassa Riitan kuolinaika ja kun sitä vertaa alla olevaan linkkiin jossa Riitta Heikintr. Pyykön kuolinaika on täsmälleen sama, lienee tullut todistetuksi että kyseessä on sama henkilö.

Riitta kuolleiden luettelossa oikean sivun yläreunassa, Petteri yläpuolella: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/syntyneet-vihityt-kuolleet_1772-1789_uk682/101.htm

Hiskin perusteella Petter Höltälle Lipolassa on syntynyt seuraavat lapset: 1732 Margareta, 1734 Johannes, 1735 Valborg, 1737 Henricus. äitiä ei ole merkitty joten en ole varma ovatko tähän perheeseen kuuluvia.

Puoliso: Petter Matinp. Hölttä s. noin 1715, k. 2.4.1772.
Lapset:
Petter Hölttä , s. noin 1735. Perhe 134
Simo Hölttä , s. noin 1737. Perhe 135
Juho Hölttä s. noin 1748.
Anna Hölttä , s. noin 1749. Perhe 136

Perhe 134
4. Petter Hölttä, (perheestä133, äiti Riitta Pyykkö) s. noin 1735.

Puoliso: Anna Tuomaantr. s. noin 1736.

Perhe 135
4. Simo Hölttä, (perheestä133, äiti Riitta Pyykkö) s. noin 1737.

Puoliso: Maria Eliaksentr. s. noin 1743.

Perhe 136
4. Anna Hölttä, (perheestä133, äiti Riitta Pyykkö) s. noin 1749, k. 10.6.1814.

Puoliso: Matti Pullinen s. 10.2.1744, k. 26.3.1787.
Lapset:
Maria Pullinen , s. 2.3.1768. Perhe 137

Perhe 137
5. Maria Pullinen, (perheestä136, äiti Anna Hölttä) s. 2.3.1768, k. 30.11.1832.

Puoliso: Heikki Paavolainen s. 16.3.1767, k. 17.12.1840.
Lapset:
Kristiina Paavolainen , s. 12.8.1789. Perhe 138

Perhe 138
6. Kristiina Paavolainen, (perheestä137, äiti Maria Pullinen) s. 12.8.1789, k. 13.12.1869.

Puoliso: Juho Lattunen s. 23.2.1788, k. 15.2.1858.
Lapset:
Riitta Lattunen , s. 31.8.1829. Perhe 139

Perhe 139
7. Riitta Lattunen, (perheestä138, äiti Kristiina Paavolainen) s. 31.8.1829, k. 25.5.1866.

Puoliso: Tuomas Leskinen s. 2.2.1827, k. 12.10.1866.

Perhe 140
3. Kaarina Heikintr. Pyykkö, (perheestä2, isä Heikki Pyykkö) s. 1711?, k. 4.4.1741.

Puoliso: 30.11.1737 Muolaa, Lipola Matti Eskonp. Tiili

Perhe 141
3. Juho Heikinp. Pyykkö, (perheestä2, isä Heikki Pyykkö) s. noin 1727. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1748-1757_uk677/109.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1758-1768_uk677/151.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1769-1775_uk677/82.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1775-1787_uk677/92.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1787-1793_uk677-678/116.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1787-1793_uk677-678/186.htm.

Puoliso: 26.12.1745 Kivennapa, Kuokkala Margareta Sipintr s. noin 1725 Kivennapa, Kuokkala.
Lapset:
Yrjö Pyykkö s. 1747 Kivennapa, Kuokkala, k. 25.2.1766 Kivennapa, Kuokkala.
Elisabeth Pyykkö s. 1749 Kivennapa, Kuokkala.
Erik Pyykkö s. 6.5.1751 Kivennapa, Kuokkala.
Johannes Pyykkö , s. 16.12.1752 Kivennapa, Kuokkala. Perhe 142
Maria Pyykkö , s. 14.3.1756 Kivennapa, Kuokkala. Perhe 144
Anna Pyykkö s. 11.12.1758 Kivennapa, Kuokkala, k. 18.2.1760 Kivennapa, Kuokkala.
Erkki Pyykkö , s. 12.5.1762 Kivennapa, Kuokkala. Perhe 145
Valpuri Pyykkö s. 12.4.1765 Kivennapa, Kuokkala, k. 16.2.1767 Kivennapa, Kuokkala.
Matti Pyykkö s. 13.2.1769 Kivennapa, Kuokkala.

Perhe 142
4. Johannes Juhonp. Pyykkö, (perheestä141, isä Juho Pyykkö) s. 16.12.1752 Kivennapa, Kuokkala, k. 29.9.1802 Kivennapa, Kuokkala. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1775-1787_uk677/92.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1787-1793_uk677-678/116.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1787-1793_uk677-678/117.htm.

Puoliso: 28.5.1779 Kuokkala Valpuri Juhontr. Sopo s. noin 1760 Polvenselkä, k. 17.10.1820 Kivennapa, Tammenselkä.
Lapset:
Helena Pyykkö , s. 29.4.1779 Kivennapa, Kuokkala. Perhe 143
Tuomas Pyykkö s. 8.12.1781 Kuokkala.
Margareta Pyykkö s. 5.3.1784 Kivennapa, Kuokkala, k. 19.8.1786 Kivennapa, Kuokkala.

Perhe 143
5. Helena Pyykkö, (perheestä142, isä Johannes Pyykkö) s. 29.4.1779 Kivennapa, Kuokkala, k. 7.1.1864 Kivennapa, Kuokkala. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1807-1815_uk678/150.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1816-1827_uk678/199.htm.
Lapset:
Susanna Pyykkö s. 16.3.1800 Kivennapa, Kuokkala.

1. puoliso: 24.6.1800 Mikko Mikonp. Pönnönen s. noin 1780 Kivennapa, Kuokkala.
Lapset:
Maria Pönnönen s. 12.3.1802 Kivennapa, Kuokkala.
Knut Pönnönen s. 2.1.1805 Kivennapa, Kuokkala.
Katariina Pönnönen s. 31.3.1807 Kivennapa, Kuokkala.
Anna Pönnönen s. 14.3.1810 Kivennapa, Kuokkala.
Saara Pönnönen s. 11.5.1811 Kivennapa, Kuokkala.
Valpuri Pönnönen s. 5.5.1814 Kivennapa, Kuokkala.
Anna Pönnönen s. 12.12.1816 Kivennapa, Kuokkala.
Kristiina Pönnönen s. 12.4.1819 Kivennapa, Kuokkala.
Taavi Pönnönen s. 26.10.1821 Kivennapa, Juvakkala.
Hedvig Pönnönen s. 11.6.1823 Kivennapa, Juvakkala.

Perhe 144
4. Maria Pyykkö, (perheestä141, isä Juho Pyykkö) s. 14.3.1756 Kivennapa, Kuokkala, k. 12.12.1789 Sakkola, Joentaka. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1769-1775_uk677/82.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1775-1787_uk677/85.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1787-1793_uk677-678/100.htm.

Puoliso: 17.12.1777 Antti Pauli Motturi s. noin 1751 Joutselkä, k. noin 1788.
Lapset:
Antti Motturi s. 16.3.1787 Kivennapa, Joutselkä.

Perhe 145
4. Erkki Pyykkö, (perheestä141, isä Juho Pyykkö) s. 12.5.1762 Kivennapa, Kuokkala. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1775-1787_uk677/92.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1787-1793_uk677-678/117.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1807-1815_uk678/163.htm.

Puoliso: 29.6.1785 Helena Mikontr. Teitti s. 26.4.1758 Uusikirkko.
Vanhemmat: Mikko Teitti ja Anna Simontr.
Lapset:
Anna Pyykkö s. 14.6.1786 Kivennapa, Kuokkala, k. 30.12.1789 Kivennapa, Kuokkala.

Perhe 146
3. Helena Heikintr. Pyykkö, (perheestä2, isä Heikki Pyykkö) s. 1732, k. 9.2.1795 Kivennapa, Ylentelä. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1758-1768_uk677/24.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1769-1775_uk677/91.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1775-1787_uk677/100.htm

.

1. puoliso: Yrjö Laurinp. Suutari s. noin 1724, k. 29.12.1757.
Vanhemmat: Lauri Suutari ja Karin Matintr., s. noin 1897, k. noin 1758.
Lapset:
Jaakko Suutari s. 21.7.1756 Kivennapa, Vuottaa, k. 17.12.1830 Kivennapa, Terijoki.
Maria Suutari s. 21.1.1753 Kivennapa, Vuottaa, k. 27.12.1798 Kivennapa, Terijoki.

2. puoliso: 23.10.1759 Kivennapa Matti Martinp. Sintonen s. noin 1714 Terijoki, k. 11.2.1765?.

Henkilöluettelo suku- ja myöhemmän sukunimen mukaan aakkosjärjestyksessä

Anna 145
Anna, s. 1736 134
Helena 8
Karin, s. 1897 146
Katri 2
Kerttu 5
Kopra, s. 1873 126
Kähönen 26
Margareta, s. 1725 141
Maria, s. 1743 135
A Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
AHTIAINEN Anna Maria, s. 1888 119
Anni, s. 1886 119
Matti, s. 1891 119
Mikko 119
B Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
BISTER Anna, s. 1812 100
Thomas 100
H Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
HALONEN Anna, s. 1840 124
HANNUKAINEN Helena 111
HIIRI Anna 11
Helena, s. 1836 87
Juho, s. 1830 87
Matti 87
Tapani, s. 1833 87
HIMANEN Valpuri 95
HOLTTINEN Valpuri 57
HONKANEN Alina, s. 1896 102
Anna, s. 1840 99
Antti 99
Antti, s. 1837 99
Esa 102
Hilda Katrina, s. 1899 102
Jalmari, s. 1894 102
Johannes, s. 1891 102
Juho, s. 1835 99
Karl August, s. 1901 102
Maria, s. 1889 102
Oskar Viljam, s. 1902 102
Tuomas, s. 1832 99
HULI Anna, s. 1822 30, 31
Eeva, s. 1825 30, 32
Helena, s. 1829 30, 33
Hetti, s. 1833 30, 34
Juho, s. 1820 30
Juho, s. 1836 30
Paavo, s. 1843 30
Riitta, s. 1828 30
Tapani, s. 1797 30
Tuomas, s. 1839 30, 35
HUUHKA Anna Katri, s. 1897 83
Helena 71
Maria, s. 1808 67
HUUHTANEN Antti, s. 1893 50
Eeva, s. 1891 50
Eino, s. 1906 50
Helena, s. 1900 50
Juho 50
Tauno, s. 1905 50
Tyyne, s. 1902 50
Väinö, s. 1896 50
HUUMONEN Anna, s. 1860 15, 16
Helena, s. 1847 15
Juho, s. 1850 15
Mari, s. 1762 97
Martta, s. 1812 130
Mikko, s. 1842 15
Simo, s. 1768 15
Simo, s. 1813 15
HYYTIÄ Anna 60
Anna, s. 1881 60
Helena, s. 1850 62
Juho, s. 1877 60, 61
Katariina, s. 1865 60
Kristiina, s. 1869 60
Kristiina, s. 1872 60
Maria, s. 1863 60
Matti, s. 1868 60
Yrjö, s. 1835 60
HÖLTTÄ Anna, s. 1749 133, 136
Juho, s. 1748 133
Maria, s. 1856 62
Petter, s. 1715 133
Petter, s. 1735 133, 134
Simo, s. 1737 133, 135
I Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
IHALAINEN Anna, s. 1874 76
Antti, s. 1866 76
Juho, s. 1860 76
Maria, s. 1870 76
Matti, s. 1863 76
poika, s. 1874 76
Taavi 76
Yrjö, s. 1877 76
IKONEN Elisabeth, s. 1753 106
ILONEN Juho, s. 1765 9
Mari, s. 1826 88
Maria, s. 1796 9
Matti, s. 1806 9
Pauli, s. 1792 9, 11
Pietari, s. 1790 9
Saara, s. 1803 9
Tuomas 9, 12
Valpuri, s. 1800 9
Yrjö, s. 1787 9, 10
INKILÄINEN Katri, s. 1776 13
Pietari 13
INKINEN Helena 114
J Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
JUHONPOIKA Juho Adolf 123
Maria, s. 1897 123
Väinö Johannes, s. 1902 123
K Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
KAIVOLAINEN Antti, s. 1869 27
Helena, s. 1866 27
Juho, s. 1861 27
Maria, s. 1864 27
Matti, s. 1836 27
Mikko, s. 1872 27
Pietari, s. 1889 53
Tuomas, s. 1858 27
Yrjö, s. 1876 27
KAKKO Sakari 7
KARJALAINEN Maria 107
KAUKONEN Helena, s. 1871 41
KERMINEN Pekko 74
KIMONEN Helena, s. 1891 83
KIRJAVAINEN Anna, s. 1796 56
Anna, s. 1883 21
Antti, s. 1862 21
Beata, s. 1791 56
Eeva, s. 1801 56
Hanna, s. 1886 21
Johannes, s. 1889 21
Katri, s. 1849 96
Kristiina, s. 1880 118
Matti 118
Matti, s. 1771 56
Matti, s. 1892 21
Mikko, s. 1794 56
Tapani, s. 1799 56
Tuomas, s. 1788 56
KOIRANEN Anna, s. 1799 112
Anna, s. 1820 80
Maria 121
KOPRA Anna, s. 1876 126
Helena, s. 1829 95
Juho 95
Maria, s. 1878 126
Maria, s. 1879 126
Mikko 126
poika, s. 1871 126
KOUHIA Anna, s. 1882 84
Katri, s. 1893 84
Maria, s. 1884 84
Mikko 84
Ristiina, s. 1890 84
Tahvo, s. 1886 84
Yrjö 55
KUKKONEN Antti, s. 1875 92
Antti, s. 1886 92
Helena, s. 1877 92
Hilma Katrina, s. 1895 92
Katrina, s. 1880 92
Olli, s. 1877 92
Pekka 92
KUOPIO Anna, s. 1834 121
Heikki 121
KUORTTI Anna, s. 1796 98
KUOSO Kristina, s. 1853 127
KYLLÄSTINEN Katri, s. 1805 120
KÄHÖNEN Anna, s. 1866 28
Anna, s. 1887 81
Antti, s. 1876 81
Benjamin, s. 1893 81
Hetti, s. 1878 81
Johannes, s. 1865 28
Johannes, s. 1897 81
Matti, s. 1858 28
Matti, s. 1859 28
Mikko, s. 1891 81
Paavo, s. 1862 28
Tuomas 81
Tuomas, s. 1834 28
Tuomas, s. 1889 81
Yrjö 81
Yrjö, s. 1886 81
KÖNÖNEN Beata, s. 1849 94
Eeva, s. 1844 94
Eeva, s. 1851 94
Helena, s. 1841 94
Mikko 94
Valpuri, s. 1841 94
Yrjö, s. 1849 94
L Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
LAAKKONEN Hilda, s. 1882 43
LAITINEN Maria, s. 1841 35
LANKINEN Maria, s. 1792 10
LATTUNEN Juho, s. 1788 138
Riitta, s. 1829 138, 139
LEMMETTY Anna, s. 1782 6
Antti, s. 1774 6
Beata, s. 1777 103
Elisabeth, s. 1770 103, 105
Esko, s. 1741 6
Helena, s. 1770 6
Helena, s. 1822 79
Johannes, s. 1763 6
Katri, s. 1765 103, 104
Maria, s. 1777 6, 7
Maria, s. 1779 103
Pietari, s. 1745 103
Pietari, s. 1767 6
LEMPINEN Anna, s. 1882 19
Antti, s. 1884 19
Antti, s. 1889 19
Eeva, s. 1875 19
Helena, s. 1825 90
Johannes, s. 1893 19
Maria, s. 1878 19
Matti, s. 1871 19
Mikko, s. 1847 19
Mikko, s. 1886 19
Pekka, s. 1880 19
Tuomas, s. 1873 19
Wiktor, s. 1898 19
LESKINEN Mikko, s. 1849 96
Ristiina, s. 1874 96
Tuomas, s. 1827 139
LEVO Antti, s. 1810 31
Helena, s. 1854 31
Hetti, s. 1857 31
Jaakko, s. 1842 31
Juho, s. 1859 31
Juho, s. 1861 31
Maria, s. 1848 31
Maria, s. 1851 31
Matti, s. 1845 31
LIFLÄNDER Anna, s. 1856 115
LIPSONEN Sofia, s. 1818 37, 58
Sohvi, s. 1850 91
LONKI Aapro 33
Anna, s. 1854 114
M Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
MAJURI Hetti, s. 0 89
MIINA Aune 122
MONTO Anni, s. 1881 40
Anni, s. 1889 54
Eeva, s. 1885 54
Helena, s. 1872 54
Hetti, s. 1877 54
Maria, s. 1869 54
Maria, s. 1880 54
Matti, s. 1874 54
Pärttyli, s. 1867 54
Tuomas, s. 1867 66
Tuomas, s. 1883 54
Yrjö, s. 1839 54
MONTONEN Matti 3
MOTTURI Antti, s. 1751 144
Antti, s. 1787 144
MUNNE Juho, s. 1829 34
Katri, s. 1853 131
MÄÄTTÄ Maria, s. 1779 15
N Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
NAHKURI Mikko 72
NAULAPÄÄ Helena, s. 1863 59
Kristiina, s. 1861 59
Matti, s. 1858 59
Mikko, s. 1829 59
Saara 132
NORDSTRÖM Lydia Frida, s. 1882 65
NOSKELAINEN Juho 46
NYKÄNEN Tapani 32
O Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
OINAS Helena, s. 1810 36
P Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
PAASONEN Tuomas 126
Tuomas, s. 1867 126
PAAVILAINEN Aino, s. 1915 44
Eino, s. 1907 44
Helena, s. 1874 23
Juho, s. 1897 44
Olga Lyydia, s. 1903 44
Otto, s. 1900 44
Simo, s. 1870 44
PAAVOLAINEN Aatami, s. 1870 64
Anna, s. 1853 85
Anna, s. 1855 85
Anna, s. 1868 64
Anni, s. 1866 117
Anni, s. 1884 64
Anni, s. 1887 64
Antti, s. 1845 64
Antti, s. 1881 64, 65
Heikki, s. 1767 137
Helena, s. 1861 85
Helena, s. 1872 64
Juho, s. 1857 85
Juho, s. 1879 64
Kristiina, s. 1789 137, 138
Kristiina, s. 1844 85
Kristiina, s. 1861 85
Maria, s. 1864 85
Matti, s. 1820 85
Matti, s. 1874 64
Mikko, s. 1847 85
Mikko, s. 1877 64
Tapani 25
PAKSU Aune, s. 1837 68
PARTANEN Anna, s. 1854 77
Anni, s. 1865 75
Antti, s. 1863 75
Heikki, s. 1810 75
Helena, s. 1844 73
Helena, s. 1865 75
Juho, s. 1860 75
Knut, s. 1869 75
PAUKKUNEN Anna, s. 1874 41
PIMIÄ Armas Toivo, s. 1900 116
Eemil, s. 1898 116
Eemil, s. 1902 116
Eino Eevert, s. 1906 116
Elisabeth, s. 1813 108
Helena, s. 1815 108
Helmi Eeva, s. 1904 116
Jooseppi 116
Juho, s. 1787 108
Juho, s. 1818 108
Katri, s. 1831 108
Maria, s. 1821 108
Matti, s. 1810 108
Sara, s. 1824 108
Valpuri, s. 1826 108
Viktor, s. 1895 116
Väinö Vilhelm, s. 1897 116
Yrjö, s. 1847 20
POHJALAINEN Anna, s. 1864 29
Antti, s. 1866 29
Eeva, s. 1879 29
Helena, s. 1859 29
Hetti, s. 1872 29
Hetti, s. 1876 29
Johannes, s. 1874 29
Mari, s. 1869 29
Maria, s. 1867 29
Mikko, s. 1861 29
Paavo, s. 1834 29
Saara, s. 1881 29
Tuomas, s. 1884 29
PULLINEN Maria, s. 1768 136, 137
Matti, s. 1744 136
PYYKKÖ Aapeli, s. 1845 36
Aapeli, s. 1850 36
Aapo, s. 1878 89
Aatami, s. 1814 86, 93, 82
Aatami, s. 1875 62
Aili Heta, s. 1906 41
Aina Emilia, s. 1883 101
Aina Katri, s. 1886 101
Aina, s. 1890 38
Aina, s. 1895 39
Aina, s. 1901 96
Aino Maria, s. 1894 117
Aino, s. 1894 77
Alma, s. 1898 41
Amalia Ristiina, s. 1862 113, 119
Amalia, s. 1882 77
Anna Maria, s. 1859 113, 118
Anna Maria, s. 1880 115
Anna Maria, s. 1898 122
Anna, s. 1729 2
Anna, s. 1739 5, 6
Anna, s. 1758 141
Anna, s. 1764 8
Anna, s. 1786 145
Anna, s. 1788 106, 108
Anna, s. 1807 86, 87
Anna, s. 1820 98
Anna, s. 1829 67
Anna, s. 1830 14, 25
Anna, s. 1837 58, 59
Anna, s. 1839 67
Anna, s. 1846 36, 54
Anna, s. 1850 90
Anna, s. 1865 93
Anna, s. 1871 95
Anna, s. 1871 101, 102
Anna, s. 1872 68
Anna, s. 1874 73
Anna, s. 1883 49
Anna, s. 1896 38
Anni, s. 1886 122
Anni, s. 1890 89
Antti, s. 1782 97, 98
Antti, s. 1823 98
Antti, s. 1828 67, 68
Antti, s. 1829 120
Antti, s. 1849 93
Antti, s. 1858 58
Antti, s. 1861 121
Antti, s. 1865 101
Antti, s. 1876 77
Antti, s. 1876 73
Antti, s. 1879 49, 51
Antti, s. 1886 77, 78
Antti, s. 1888 115
Antti, s. 1890 122
Antti, s. 1898 96
Antti, s. 1899 96
Arvi, s. 1910 96
August, s. 1890 77
Aukusti, s. 1902 71
Beata, s. 1843 14
Catharina, s. 1846 67
Edla, s. 1898 82
Eeva, s. 1838 14, 29
Eeva, s. 1888 39, 51
Eino, s. 1904 41
Eino, s. 1907 96
Elina Anna Mari, s. 1892 96
Elisa, s. 1879 73, 74
Elisabeth, s. 1749 141
Erik, s. 1751 141
Erkki, s. 1762 141, 145
Eveliina, s. 1901 41
Evoldt, s. 1879 77
Heikki, s. 1678 1, 2
Heikki, s. 1738 5
Heikki, s. 1815 57
Heikki, s. 1847 113, 115
Heikki, s. 1854 121
Heikki, s. 1863 121
Helena, s. 1732 2, 146
Helena, s. 1779 142, 143
Helena, s. 1790 106
Helena, s. 1813 98
Helena, s. 1819 86
Helena, s. 1828 14, 24
Helena, s. 1836 67, 76
Helena, s. 1840 120
Helena, s. 1842 58, 60
Helena, s. 1843 120, 126
Helena, s. 1843 100
Helena, s. 1853 93
Helena, s. 1854 36, 55
Helena, s. 1862 80, 84
Helena, s. 1865 121
Helena, s. 1866 95
Helena, s. 1868 68
Helena, s. 1869 68, 72
Helena, s. 1874 49
Helena, s. 1877 62, 63
Helena, s. 1877 77
Helena, s. 1877 115, 116
Helena, s. 1881 49, 52
Helena, s. 1896 96
Helga, s. 1748 5
Hetti, s. 1818 98
Hetti, s. 1836 14, 28
Hetti, s. 1872 121, 123
Hetti, s. 1875 37, 44
Hetti, s. 1886 38
Hetti, s. 1889 49, 53
Hetti, s. 1895 62
Hilma, s. 1893 41
Ida Elina, s. 1898 117
Ida, s. 1884 73
Ida, s. 1896 41
Ida, s. 1899 71
Iita, s. 1881 62
Iita, s. 1888 62
Iivari, s. 1898 115
Ivar Aksel, s. 1900 117
Jaakko, s. 1785 97
Jaakko, s. 1796 106, 112
Jaakko, s. 1869 113
Johannes, s. 1752 141, 142
Johannes, s. 1854 80
Johannes, s. 1865 113
Johannes, s. 1874 77
Johannes, s. 1893 69
Johannes, s. 1895 122
Johannes, s. 1898 69
Jooseppi, s. 1878 37
Juhana, s. 1887 82
Juhana, s. 1895 96
Juho, s. 1727 2, 141
Juho, s. 1741 5, 97
Juho, s. 1780 8
Juho, s. 1795 13, 14
Juho, s. 1807 57, 67
Juho, s. 1816 98, 100
Juho, s. 1833 36, 37
Juho, s. 1833 120
Juho, s. 1850 67
Juho, s. 1850 113
Juho, s. 1851 88, 89
Juho, s. 1853 90
Juho, s. 1856 121, 122
Juho, s. 1859 68, 69
Juho, s. 1862 58
Juho, s. 1864 37, 40
Juho, s. 1876 91
Juho, s. 1884 38
Juho, s. 1884 82
Juho, s. 1889 117
Juho, s. 1892 89
Juho Vilhelm, s. 1868 101
Kaarina, s. 1711 2, 140
Kaisa, s. 1747 5
Kaisa, s. 1824 14, 17, 16
Kaisa, s. 1871 124
Katariina, s. 1830 36
Katri, s. 1766 8, 9
Katri, s. 1860 80, 82
Kauko Matti, s. 1914 42
Kristiina, s. 1889 101
Kristina, s. 1839 58, 37
Kristina, s. 1842 14
Lahja, s. 1897 49
Liisa, s. 1875 68
Liisa, s. 1888 122
Lyyli, s. 1903 96
Maija Liisa, s. 1855 58, 66
Margareta, s. 1784 142
Maria Katarina, s. 1858 121
Maria, s. 1747 5, 103
Maria, s. 1756 141, 144
Maria, s. 1770 8
Maria, s. 1772 8
Maria, s. 1775 106
Maria, s. 1783 106
Maria, s. 1798 13, 30
Maria, s. 1811 98, 99
Maria, s. 1817 86, 94
Maria, s. 1822 14, 15
Maria, s. 1823 57, 85
Maria, s. 1834 67, 75
Maria, s. 1837 36, 47
Maria, s. 1847 120
Maria, s. 1848 58, 64
Maria, s. 1855 90, 92
Maria, s. 1856 80, 81
Maria, s. 1859 68, 70
Maria, s. 1863 95
Maria, s. 1864 124, 125
Maria, s. 1870 73
Maria, s. 1872 49, 50
Maria, s. 1873 77
Maria, s. 1882 37, 46
Maria, s. 1889 69
Maria, s. 1894 38
Martti, s. 1828 120
Martti, s. 1887 38
Matti, s. 1713 2, 5
Matti, s. 1751 5, 106
Matti, s. 1769 141
Matti, s. 1779 97
Matti, s. 1785 106, 107
Matti, s. 1805 57, 58, 37
Matti, s. 1809 98
Matti, s. 1820 112, 113
Matti, s. 1841 67, 77
Matti, s. 1858 37, 38
Matti, s. 1867 121
Matti, s. 1871 121
Matti, s. 1873 114
Matti, s. 1876 49
Matti, s. 1877 49
Matti, s. 1878 114
Matti, s. 1885 62
Matti, s. 1885 89
Matti, s. 1885 115
Matti, s. 1894 89
Matti, s. 1895 71
Matti, s. 1901 38
Mikko, s. 1831 36
Mikko, s. 1856 113, 117
Mikko, s. 1862 93
Mikko, s. 1879 89
Mikko, s. 1882 37, 45
Mikko, s. 1882 114
Mikko, s. 1904 38
Mikko, s. 1905 96
Mikko, s. 1909 96
Olga Maria, s. 1902 69
Olga, s. 1892 38
Paavo, s. 1826 120, 121
Paula, s. 1904 42
Pauli, s. 1779 106
Pekka, s. 1837 120
Pekka, s. 1869 37, 42
Peter, s. 1867 124
Petteri, s. 1831 67, 73
Petteri, s. 1845 88
Pietari, s. 1775 8, 57
Pietari, s. 1795 13
Pietari, s. 1813 57, 79
Pietari, s. 1824 86, 95
Pietari, s. 1845 58, 62
Pietari, s. 1849 120, 127
Pietari, s. 1889 77
Pietari, s. 1900 122
poika, s. 1874 89
poika, s. 1881 101
poika, s. 1891 127
Pärttyli, s. 1801 13, 36
Pärttyli, s. 1843 113, 114
Pärttyli, s. 1861 37, 39, 51
Rauha, s. 1905 42
Riitta, s. 1716 2, 133
Riitta, s. 1768 8, 56
Ristiina, s. 1705 2, 3
Ristiina, s. 1888 38
Risto 1
Risto, s. 1705 2
Saima, s. 1894 115
Simo, s. 1777 106
Susanna, s. 1800 143
Taavi, s. 1865 68, 71
Tahvo, s. 1842 36
Tahvo, s. 1845 90
Tahvo, s. 1848 90
Tahvo, s. 1858 93, 82
Tahvo, s. 1878 89
Tahvo, s. 1881 89
Tapani, s. 1784 8
Tapani, s. 1809 86, 88
Toimi Toivottu, s. 1901 42
Toini, s. 1905 117
Toivo, s. 1899 38
Tuomas, s. 1768 8, 13
Tuomas, s. 1781 142
Tuomas, s. 1813 107
Tuomas, s. 1819 57, 80
Tuomas, s. 1822 86
Tuomas, s. 1822 112
Tuomas, s. 1838 100, 101
Tuomas, s. 1840 36, 49
Tuomas, s. 1844 67
Tuomas, s. 1846 90, 91
Tuomas, s. 1853 113
Tuomas, s. 1872 37, 43
Tuomas, s. 1885 117
Tuomas, s. 1891 82, 83
Tuomas, s. 1892 122
tyttö, s. 1881 77
tyttö, s. 1882 101
tyttö, s. 1883 38
Tyyne, s. 1899 42
Tyyne, s. 1901 39
Tyyni, s. 1903 122
Uljas Veikko, s. 1910 42
Ulla, s. 1884 89
Valpuri 2, 4
Valpuri, s. 1755 5, 128
Valpuri, s. 1765 141
Valpuri, s. 1793 106, 109
Valpuri, s. 1810 57
Valpuri, s. 1827 86
Valpuri, s. 1833 14, 27
Valpuri, s. 1850 58
Vieno Sointu, s. 1906 42
Vihtori, s. 1882 115
Vihtori, s. 1904 69
Viktor, s. 1893 39
Vilho Eino, s. 1906 38
Vuokko Paula, s. 1914 42
Väinö, s. 1891 115
Yrjö, s. 1740 5, 8
Yrjö, s. 1747 141
Yrjö, s. 1778 8, 86
Yrjö, s. 1798 106, 120
Yrjö, s. 1812 86, 90
Yrjö, s. 1840 120, 124
Yrjö, s. 1842 88
Yrjö, s. 1846 93
Yrjö, s. 1856 121
Yrjö, s. 1867 37, 41
Yrjö, s. 1868 95, 96
Yrjö, s. 1895 127
PÖNNÖNEN Anna, s. 1810 143
Anna, s. 1816 143
Hedvig, s. 1823 143
Katariina, s. 1807 143
Knut, s. 1805 143
Kristiina, s. 1819 143
Maria, s. 1802 143
Mikko, s. 1780 143
Saara, s. 1811 143
Taavi, s. 1821 143
Valpuri, s. 1814 143
R Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
RAKKOLAINEN Anni, s. 1862 39, 51
Antti 105
ROMU Anna, s. 1789 98
RONTU Aina Helena, s. 1902 22
Juho, s. 1864 22
Maria, s. 1891 22
Matti, s. 1895 22
Mikko, s. 1889 22
Tuomas, s. 1905 22
RUOKONEN Konstantin 70
RYYPPÖ Beata, s. 1823 82, 93
Helena, s. 1787 86
Valpuri, s. 1818 88
Varpu, s. 1861 38
S Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
SARANEN Heikki 63
SARVI Agneta 12
SAVOLAINEN Aina, s. 1897 16
Anna, s. 1838 94
Anna, s. 1854 17, 20
Anna, s. 1868 24
Anna, s. 1902 23
Anni, s. 1894 16
Antti, s. 1869 17, 23
Eeva, s. 1860 17, 21
Eeva, s. 1883 16
Heikki, s. 1821 16, 17
Helena, s. 1851 17, 19
Helena, s. 1881 16
Hetvik, s. 1887 16
Ida Maria, s. 1878 16
Jaakko, s. 1824 24
Johannes, s. 1900 23
Juhana, s. 1890 16
Juho 94
Juho, s. 1858 24
Kristiina, s. 1850 24
Maria, s. 1843 17, 18
Maria, s. 1864 24
Matti, s. 1802 129, 130
Matti, s. 1861 24
Matti, s. 1874 131
Matti, s. 1896 23
Mikko, s. 1855 24
Mikko, s. 1894 23
Olli, s. 1842 130, 131
Saara, s. 1863 17, 22
Tuomas, s. 1845 17, 16
Tuomas, s. 1852 24
Yrjö, s. 1773 129
SELONEN Anna, s. 1870 47
Anna, s. 1878 42
Antti, s. 1873 47
Antti, s. 1874 47
Heikki, s. 1832 47
Helena, s. 1862 47
Johannes, s. 1867 47, 48
Katariina, s. 1863 47
Kristiina, s. 1858 47
Mikko, s. 1859 47
SINTONEN Matti, s. 1714 146
SIREN Martta, s. 1899 78
SOPO Valpuri, s. 1760 142
SUIKKI Helena, s. 1833 110
SUOKAS Sakari 118
SUTELAINEN Matti 104
SUUTARI Anna, s. 1797 128
Anna, s. 1798 128
Anni, s. 1882 125
Anni, s. 1889 125
Antti, s. 1790 128, 132
Helena, s. 1780 128
Helena, s. 1886 125
Hetti, s. 1892 125
Iita Maria, s. 1899 125
Jaakko, s. 1756 146
Juho 125
Lauri 146
Maria, s. 1753 146
Maria, s. 1778 128, 129
Matti, s. 1787 128
Mikko, s. 1891 125
Pärttyli, s. 1895 125
Suni, s. 1754 128
Tyyni, s. 1901 125
Yrjö, s. 1724 146
SÄLLINEN Anna, s. 1784 57
Heikki 57
Valpuri 13
T Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
TARKIAINEN Lovisa, s. 1824 113
TEITTI Helena, s. 1758 145
Mikko 145
TELKKINEN Hanna, s. 1887 20
Hanna, s. 1889 20
Helena, s. 1880 20
Juho, s. 1884 20
Maria, s. 1882 20
Matti, s. 1885 20
Mikko, s. 1875 20
Pietari, s. 1856 20
Tuomas, s. 1878 20
Tuomas, s. 1879 20
TEMONEN Hetti, s. 1851 49
TEPPONEN Anna, s. 1865 18
Antti, s. 1840 18
Aune, s. 1890 70
Heikki, s. 1882 70
Helena, s. 1888 70
Johannes, s. 1892 70
Juho, s. 1884 70
Matti, s. 1878 18
Mikko, s. 1864 18
Paavo, s. 1886 70
Tuomas 70
Tuomas, s. 1868 18
THUSBERG Maria, s. 1815 109
Matti, s. 1818 109, 110
Paavo, s. 1825 109
Simo, s. 1793 109
Tapani, s. 1822 109, 111
TIILI Matti 140
TINUS Tuomas 8
Valpuri, s. 1740 8
TOIVONEN Anna, s. 1899 61
TOMPERI Anna, s. 167 2
TUKIA Helena, s. 1804 14
TURKKI Anna, s. 1889 48
U Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
UKKONEN Mikko, s. 1882 52
UOSUKAINEN Antti 4
V Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
VAITTINEN Helena, s. 1860 25
Hetti, s. 1866 25, 26
Juho, s. 1874 25
Katriina, s. 1863 25
Maria, s. 1862 25
Maria, s. 1870 25
Taavi, s. 1827 25
VANHANEN Riitta 100
VESTERINEN Kaisa, s. 1846 101
VIRKKI Anna, s. 1888 45
VISKARI Anni 69
Ä Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
ÄIKÄS Helena, s. 1829 80
Katri, s. 1694 2
Olli 2
Valpuri, s. 1721 5
Yrjö 5

Kivennapa ja Juhanla

Kyösti Pulliainen: Alustus Ylentelän Juhanlan Pyykköjen sukuseuran perustavassa kokouksessa Lahdessa 1.10.2006.

Palaute tekstiin ja kuviin: Kyösti Pulliainen, Halla-ahontie 1, 80510 Onttola, 050-3266736, Palaute tämän sivun rakenteeseen: Sivu päivitetty 31.10.2006.

PYYKÖNMÄKI JA JUHANLA SATA VUOTTA SITTEN

Alustus perustuu äitini Eveliina (Liina) Pulliaisen o.s. Pyykkö (1901-1992) kirjoittamiin kuvauksiin Ylentelästä ”Kivennapa” -kirjaan ja ”Kivennapa kylästä kylään” -kirjaan sekä hänen muihin kirjoituksiinsa ja käsikirjoituksiinsa. Maantie Laatokalta Suomenlahteen kulki Metsäpirtin, Raudun ja Kivennavan läpi. Ylentelä oli Kivennavan pitäjän kaakkoisin kylä, rajana Rautuun oli Vuokseen laskeva Saaenjoki, Valkjärveen rajana olivat Valkiaoja ja siihen laskeva Ratsoja. Laatokan lohi nousi Saaenjokea ainakin Myllykoskeen asti. Koski katkaisi maantien ja käytti sen Raudun puoleisessa sillankorvassa Anttolan veromyllyä ja pärehöylää, myöhemmin myös sahaa. Mylläri sai lohista tervetullutta särvintä perheelleen. Arentimyllärinä oli parikymmentä vuotta, vuoden 1900 molemmin puolin, minun äijäni, äitini isä, Ylentelän Juhana Pyykön Yrjö-poika.

KUVA 1: Ylentelän Pyykönmäki ja Höltänmäki, mitattu 1933, julkaistu 1934 ja 1936. Suurempi versio kartasta täällä. Lähde: Karjalan kartat – Matka sinne mitä ei enää ole, Karjala 2 Kivennapa ympäristöineen, topografiset kartat 1:20 000, karttalehdet 402410 ja 404201.

Pyykönmäki nousi Saaenjoesta jyrkästi länteen, 135 metrin korkeuteen merenpinnasta. Anttolan notkosta Ylentelään ja Kivennavalle päin oli puolen kilometrin verran ylämäkeä, jota kaikki alkuaikojen autot eivät jaksaneet nousta, hevospelillä sentään selvittiin ylös ja alas. Kylään päästyä oli edessä kaksi mäkeä, Pyykönmäen lisäksi myös Höltänmäki.

Monenlaisia tarinoita kerrottiin suvun alkuvaiheista. Kauas Oulunjärven etelärannalle sijoitettiin alkukoti. Sitä tarinaa tuki suvun vilkas ja kiihkeä luonteenlaatu, mikä viittasi pohjalaisiin. Polvesta polveen kulki kertomus pitkästä Pyykön Paavalista, joka koivuisella kangellaan kaatoi kasakoita, kolmekin kerrallaan yhdellä iskulla kotipihallaan talonsa nurkalla Ylentelässä – näiden tullessa kutsumattomille käynneilleen rajan takaa tavantakaa. Pyykköjä asui myös Muolaassa ja pitkin Kivennavan pitäjää. Lahjakkaita, voimakkaita, pitkiä ja itsetietoisia olivat kaikki Pyyköt.

Vaihtoehtoinen sukutarina kertoo, että Mäntyharjulta kaksi ukkoa, Pyykkö ja Hölttä lähtivät reissulle, mikä päättyi Kivennavan kaakkoiskolkkaan, asettuen kaskimailleen kahden korkean mäen päälle. Toisen mäen alla lainehti pieni kaunis Kärpäslampi, josta kyläläiset myöhemmin käyttivät nimeä Höltänjärvi, toisen ohi virtasi vuolas Saaenjoki. Hölttä valitsi järven rannan. Siitä tuli Höltänmäki. Joen jyrkälle törmälle asettui Pyykkö muodostaen Pyykönmäen. Pyykönmäellä oli talvisodan alkaessa 11 taloa, niistä 10 Pyykkö nimistä.

KUVA 2: Ylentelä 1939

Pyykönmäki 1. Juhanla Toivo ja Aino Pyykkö 2. Tuomaala Antti ja Eeva Pyykkö 3. Seppälä Viktor Pyykkö, Mikko Pyykön perikunta 4. Aatun-Mikkola Mikko ja Kaisa Pyykkö 5. Aatun-Anttila Tahvo Pyykön perikunta 6. Tahvola Pekka Pyykön perikunta 7. Yllin-Pekkola Pärtty Suutari 8. Suutarla Nestor ja Tyyne Lehtonen 9. Ukkola Jussi Pyykön perikunta 10. Jussila Juho Pyykön perikunta 11. Puoliväli

Höltänmäki 12. Sakari ja Aune Kähönen 13. Tuomas Kaivolainen 14. Pekka ja Hedvik Kaivolainen 15. Toisiin-Mikkola Mikko ja Hedvik Hölttä 16. Junala Tahvo ja Juho Hölttä 17. Antti Kähösen perikunta 18. Tuomas ja Helena Kähönen 19. Pennala Antti Pennan perikunta 20. Yllölä Matti ja Anni Vanhanen 21. Höltän-Tommila Jalmari ja Hilma Lemmetty

Pyykönmäen vanhimmassa talossa Juhanlassa oli isäntänä Juhana (Bertilin/Pärttylin poika) Pyykkö (1833-1910) ja emäntänä Kristiina Matintytär o.s. Pyykkö (1839-1929).

Heillä oli seitsemän vankkaa, pitkää poikaa, kuin Jukolassa, Matti, Pärtty, Juho, Yrjö, Tuomas, Pekka ja Mikko. Kiven seitsemän veljestä olikin joululeikkien hupaisin ohjelmanumero Pyykön veljesten esittämänä. Heillä oli myös kaksi tytärtä, Hetti ja Mari. Kaikki suvun jäsenet ovat pitkiä, solakoita – miesten mitta oli kahden metrin molemmin puolin ja naisetkin hipoivat 170-180 senttimetriä. He olivat myös vilkkaita, lahjakkaita, musikaalisia ja taitavia käsityön tekijöitä niin miehet kuin naisetkin.

Juhanalla oli Tuomas-niminen veli. Molemmilla oli vaimo ja lapsia, mutta he sopivat asumaan samassa talossa kuten karjalaisissa perheissä oli tapana siihen aikaan. Mutta sitten Tuomas alkoi ajatella omaa etuansa. Hänellä oli vain yksi poika ja veli-Juhanalla seitsemän. Tyttöjä tosin Tuomaalla oli viisi ja Juhanalla vain kaksi, mutta eiväthän tytöt talon asioihin vaikuttaneet. Kauppatavaraahan tytöt olivat. Kotjlehmä, lammas sekä orsikot, mitkä tytär vei miehelään, eivät taloa köyhdyttäneet, kun niitä ei tarvinnut samana vuonna kaikille tytöille antaa. Mutta poikien kohta oli toisin. Heistä tuli talon pitäjiä. Tuomas harkitsi, että veljen suuri perhe kulutti taloa, oli parasta ottaa omansa pois aikoin ajois. Ja niin talo ja tila jaettiin.

Juhanlassa pojat kasvoivat ja varttuivat ja toivat karjalaiseen tapaan miniöitä taloon. Ja niin loppujen lopuksi perhe kasvoi niin suureksi, että oli lähdettävä etsimään elämisen mahdollisuuksia muualta. Kun kolmas poika, Juho-niminen, lähti pitkävirsuks kosimaan, selitti hän appetalossaan, että talon tarpeen tähden hänen on eukko otettava. Talossa muka oli työvoiman puutetta, kun isän ja seitsemän pojan lisäksi oli viisi aikuista naista. Näin väki lisääntyi ja vuosisadan vaihteessa kun oli neljä miniää tuotu taloon, oli aikuisia miehiä ja naisia seitsemän, yhteensä neljätoista aikuista ja lapsia kuusitoista yhteensä.

Tietysti siinä miniöille tuli joskus erimielisyyttä, eiväthän kaikki voineet olla samaa mieltä asioista, eikä kaikilla ollut Marj-vainaan luontoa, että olisivat ilman muuta antaneet aina toiselle periksi, mutta isä-Juhanaa pelättiin ja kunnioitettiin niin paljon, ettei hänen läsnäollessaan kuulunut pahaa sanaa. Mielenilmaukset sai vain nähdä lapsen liekutuksesta. Ison tuvan jokaisessa nurkassa oli vivun paikka missä jokainen liekutti lastaan. Kun oli jostain paha mieli, niin kiivaasti käsi painoi lasta vipuineen alaspäin ja toinen käsi alhaalla otti vastaan, niin että lapsen takapuoli läiskähti. Siten sai puretuksi edes hiukan mielipahaansa ja patoumiaan. Navettatöissä ollessaan naiset joskus selvittelivät välejään kiivain sanoin, mutta jos isä-Juhana sattui kujamaalla liikkuessaan kuulemaan ääniä ja kurkisti läävän ovesta, katkesi riita ko savupiipun vars.

Kun vunukoita, riippuen syntyväisyydestä ja kuolleisuudesta, oli aina siinä 15 – 16 paikkeilla, niin siinä tarvittiin leipää ja lämmintä. Vaikka pojilla ei ollutkaan muuta vaatetta kuin piikkopaita ja tytöillä koltti. Kun pojille päivän mittaan sattui hyvä tappelunnujakka, saattoi paidasta jäädä vain kaulus tähteeksi. Äijän ilmestyminen näköpiiriin vaikutti poikain tappeluun kuin vesisuihku tulipaloon. Vaikka ei isoisä ketään omakätisesti kurittanutkaan. Jokaisen miniän oli pidettävä omat lapsensa kurissa. Mutta sattuipa sellaistakin näissä kurinpidollisissa asioissa, että jos äiti mitättömästä rikkomuksesta purki kiukkuaan lapseensa liian kovakouraisesti, sieppasi äijä kepin kurittajan kädestä ja antoi tämän itsensä maistaa sitä tietääkseen, että kohtuus kaikessa.

Vaatekysymyskin järjestyi lapsilauman suuruudesta huolimatta. Ainahan se anoppi etsi vanhoja lahijoita kuluneita pellavaisia riepuja pienille lapsille. Eihän niillä röijyjä ja paitoja ollutkaan eikä takkeja. Riepujen sisään käärittiin niin kauan kun kestivät kapalossa, sitten oli alettava katsella kolttia kun alkoi lapsi liikkua, Mutta pitihän miniällä olla mistä ottaa. Sääntöhän oli, että seitsemän vuuven pääst minja saa tulla anopiltaa puistamaa paikkorihmaa. Seitsemään vuoteen ei saanut edes lankaakaan puuttua miniän varusteista saati sitten muuta.

Kun mummo, tämän suurperheen emäntä, kirnusi voita ja vunukkaliuta tuli pettäjäisille, niin siinä leipä jos toinenkin hupeni ennen kuin kaikki saivat palansa. Leipää paistettiinkin joka toinen päivä, vaikka uuniin mahtui kaksitoista suurta limppua kerrallaan.

Aterialla oltiin aina yhtaikaa koko suuri perhe. Kun kolme ateriaa syötiin päivässä, niin ei lapsillekaan tarvinnut välillä antaa välipalaa. Huoneet olivat vanhan tavan mukaiset, kaksi isoa tupaa vastakkain ja niiden välissä väljtupa, missä oli hella ruuan valmistusta varten. Isoissa tuvissa olivat uunit, missä leipä paistettiin ja uunipuurot valmistettiin. Ruokailua piti harjoittaa jokaisessa huoneessa, ennen kuin kaikki sopivat syömään. Toisessa isoista huoneista oli pitkä pirtinpöytä penkkeineen. Se oli miesten pöytä, missä isäntä poikineen aterioi. Isännän paikka oli pöydän päässä perällä. Miniäkin sai istua miehensä rinnalla pöydässä niin kauan kunnes tuli lapsia. Lapset eivät saaneet tulla miesten pöytään, mutta sitten kun poika jo kykeni kyntämään, miesten töihin, pääsi hän syömäänkin miesten pöytään. Miniät, joilla oli lapsia, söivät lapsineen sivupöydillä. Eihän lapsia voinut eri aikaan syöttää. Eihän niitä pöytiäkään mistään riittänyt niin monelle, taikinapytyn kansi, penkki ja muu sellainen sai toimia pöytänä. Kun sitten lapset kasvoivat suuremmiksi, voi äiti siirtyä aikuisten pöytään ja antaa lasten syödä keskenään. Silloin voitiin taas monen miniän lapset yhdistää ja tultiin taas vähemmällä pöytäluvulla toimeen.

Äitini kertoi, että kun he lapset söivät kaurakiisseliä, he menivät kesken syöntiä äidiltä kysymään: ”Saahaanks myö tehhä repo?” Repo oli sellainen, että kun kuumaan kaurakiisseliastiaan pantiin voisilmä sulamaan, ja kun se oli sulanut, saivat jokainen siinä kastaa kiisseliään, jonka oli lusikalla ottanut astiasta. Mutta kun kiisseli väheni, niin voisilmä alkoi virrata ympäri astiaa. Silloin tavallisesti hämmennettiin koko kiisseli ja voi sekaisin. Se oli repo, mutta sitäkään ei uskaltanut tehdä ilman lupaa.

Kurin eli komennon perustaksi otettiin Raamatusta lause: ”Joka vitsaa säästää, vihaa lastaan” tai ”Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee”. Koivuvitsa oli jokaisen talon seinäkoriste, eikä vain koriste. Sillä ne uhmaiät ja muut turhaumat siihen aikaan hoidettiin.

KUVA 3: Juhanlan seitsemän veljestä, vasemmalta Matti, Pärtty, Pietari, Mikko, Tuomas, Yrjö, Juho.

Perheen piti kunnioittaa ruoka-aikoja ja olla silloin kotona, jos aikoi saada ruokansa. Ei sitä syrjästä saanut mennä syömään. Aikamiespoikienkin piti olla isä-Juhanan kanssa pyhäiltanakin iltasella ja maanantaiaamuna työssä anivarhain. Poikien mieli teki joskus mennä huvittelemaan omaa kylää kauemmaksikin varsinkin pyhäiltaisin, olihan niitä kal’enoita, nurkkatansseja ja muita rientoja siihenkin aikaan. Työssäolosta ei kukaan uskaltanut pinnata, mutta jos oli pitkä matka kisapaikalle, niin illallisensa poika uhrasi. Jos oli poissa illallispöydästä, sanoi isä maanantaiaamuna: ”Etsi sielt murkinais, mist sait iltaseskii” Mikäs siinä auttoi, työssä oli oltava muun perheen mukana kukonlaulusta alkaen kahteentoista, jolloin syötiin lounat. Tietysti nuorilla miehillä oli nälkä. Silloin naisväki salaa auttoi. Kun isännän silmä välttyi, niin karjakeittiön uunissa voi paistaa peruna- tai naurispaistikkaita millä nälkää narrattiin.

”Niihä siin olj ko piot joka päivä”, arveli vieras seurattuaan suurperheisen talon ruokailua. Emännän täytyi tarkoin harkita mitä ja miten perheelleen laittoi.

Ruisleipä, peruna ja maitokin riitti omasta takaa, mutta särvintä oli osattava käyttää riittoisasti. Voita kirnuttiin kotona, mutta eihän sitä riittänyt joka aterialle. Seltii ostettiin tynnyrikaupalla kun ei ollut minkäänlaista kalastusmahdollisuutta. Silloin olikin juhlaa, kun koivistolainen kevättalvella tuli haileja myymään.

Syksyllä ennen joulua teurastettiin sika. Vaikkahan sen paino oli laskettava kolminumeroisin luvuin, niin kauaksiko siitä olisi riittänyt syödä, mutta kun sitä vain käytettiin keittojen, rokan, lohkon ja kaalin makuna, niin keinoteltiinhan sen sian kanssa kesään. Syksyllähän tosin teurastettiin Mikkeljpässikin Mikonpäiväksi. Sian rasvat sulatettiin taliksi, mistä saatiin soossia perunan kyytimieheksi. Sellaista olivat myös sienetkin, joita syksyllä suolattiin puupyttyihin.

Kotipellolla kasvatettiin otrat ja kaurat, mistä saatiin ohraryynejä ja talkkunajauhoja. Samoin kotoa saatiin herneet, pavut, nauriit, lantut, kaalit ja perunat. Niistä voitiin paistaa erilaisia piirakoita, joita syötiin ilman särvintä. Vain suurimmiksi juhliksi saatiin vehnästä ja paatekkaa, siirappia mikä oli herkkua. Ruoka oli yksinkertaista mutta riittävää.

Pääsiäisherkkua oli rahkamaito, kahtamaitoo päälekkää. Lehmät poikivat keväällä ja silloin sai enemmän maitoa ja kannatti tehdä rahkamaitoakin. Se valmistettiin siten, että piimä kuumennettiin uunissa, että hera erkani ja sitten siihen pantiin rieskamaitoa, kokomaitoa päälle. Tällaista herkkua suuressa perheessä ei saanut kuin korkeintaan kerran vuodessa. Rahkamaitoa syötiin piirakoiden keralla.

Arkioloissa piimä käytettiin juomaksi. Mutta eihän sitä sellaisenaan kannattanut käyttää, kauaksiko se olisi suurelle joukolle riittänyt. Jamakat kun oli puupytyissä tai savipoteissa jamotettu ja päälinen kerma kuorittu pois, kaadettiin suureen maitotiinuun ja kylmää vettä päälle. Jos astiat olivat hyvin katajoitetut, ei piimään tullut mitään sivumakua vaan hapan kirpeä maku, joka teki sen hyvänmakuiseksi. Mutta jos hapamaito uhkasi loppua ennen seuraavaa kirnuukertaa, jatkettiin sitä vedellä, silloin sanottiin tätä seosta kurriksi.

Pyhäpäivän viettoon kuuluivat omat traditionsa. ”Tietäähä hullukii, jot suntain on pyhä!” sanonta kuvaa pyhäpäivän arvoa. Pyhäpäivän vietto alkoi jo lauvantaina. Ei kiireisimpänä heinäntekoaikanakaan lauantaina oltu myöhään työmaalla, sillä pyhä alkoi kello kuusi, ja silloin piti olla arkinen työ lopussa. Puhumattakaan, että joku olisi mennyt sunnuntaina heinäpellolleen tai muuhun työhön, sillä uskottiin varmasti, että pyhäne pyytö ei arken auta.

Lauantaina korjattiin työvälineetkin talteen, ei niitä jätetty pyhäpäiväksi lojumaan pitkin seinänvierustoja. Sisällä olevat naisten vokit ja tellit talvisaikaan verhottiin valkein hurstein. Tuvat pestiin joka lauantai ja piha siistittiin, haravoitiin ja lakaistiin aina kujasille asti. Se ei ollut kunnon emäntä, joka jätti lauantaina tuvan lattijan pesemättä. Jos kesäisin oli kiire, niin emäntä pesi vaikka yöllä lattiat. Suurimmiksi pyhiksi kuten jouluksi, pääsiäiseksi ja juhannukseksi pestiin perusteellisemmin. Kaksi kertaa vuodessa pestiin seinät ja lak, välikatto saippualla ja harjalla hangaten.

Emäntä leipoi myös joka lauantai pyhäksi. Ei se tapahtunut niinkään herkuttelun vuoksi, vaan siten emäntä sai pyhäpäivänä olla vapaana ruoanlaitosta. Kun lauantaina syntyivät piirakat, lestleivät ja muut kakkarat, sekä jälkilämmössä paistui liha, niin pyhänä ei muuta kuin kantoi pöytään.

KUVA 4: Juhana ja Juhanlan savusauna. Juhanasta ei ole tietääkseni valokuvaa. Tämä on Liina Pulliaisen lyijykynäpiirros Juhanasta.

Saunominen kuului myös pyhän vastaanottojuhlallisuuksiin. Saunaa ei saanut pienimmästäkään asumuksesta puuttua. Tavallisestihan kylvettiin kaksi kertaa viikossa säännöllisesti ja kesäisin joka iltakin, mutta lauantaisauna oli erikseen. Silloin puhdistauduttiin perusteellisemmin kuin viikolla ja silloin vaihdettiin puhdas vaatekerta.

Lauantaisaunan jälkeen oli juhlatunnelma herkimmillään. Silloin usein laulettiin virsiä ja lauluja ja jos oli soittopeli, niin soitettiin ja luettiinkin ajan kuluksi. Lauantai-ilta oli oikein kodin ilta.

Sunnuntaiaamuna nuoret menivät jalkaisin kirkkoon kesällä. Vanhemmat ihmiset kävivät vain juhlapyhinä kirkossa. Ennen kello kymmentä sunnuntaiaamuna oli naisten hoidettava eläimet, siistittävä huoneet, puettava lapset ja pukeuduttava pyhäpäiväiseen pukuun. Kello kymmeneltä kokoontui perhe jumalanpalvelukseen. Pitkän pöydän päässä istui isä-Juhana lukien Lutheruksen Huonepostillasta pitkät saarnat, väliin toistakymmentäkin sivua. Eikä tilaisuudesta saanut puuttua perheen pieninkään jäsen, eivätkä lapset saaneet olla levottomia eikä häiritä. Musiikkiharrastus oli perheen vahvimpia puolia. Jokaisella pojalla oli hyvä ääni ja tarkka musiikkikorva. Kaikki osasivat myös soittaa, vaikka ei ollutkaan valittavana muuta kuin vion, viulu, ja väinämöisen kannel, kotona valmistettuja kumpikin. Virrenveisuu toi vaihtelua ja lisäsi jumalanpalveluksen juhlallisuutta. Jokainen poika omassa kodissaan oman perheensä piirissä jatkoi perinnettä.

Kirkkoaikana, kello 10 – 12 ei kukaan saanut mennä kylälle, vasta iltapuolella lounain jälkeen. Eikä Ensimmäisenä Pääsiäispäivänä, Joulupäivänä eikä Pitkäperjantaina menty kylään koko päivänäkään. Kesäisin nuoret kokoontuivat jonnekin aholle. Tulipa sinne ahovierille istuskelemaan vanhempiakin ja seuraamaan nuorten ilonpitoa. Milloin siellä leikittiin panttileikkejä, juoksuleikkejä ja muita. Urheiluvillitys kun ei vielä ollut tavannut nuorisoa, eikä ollut monella polkupyörääkään, että olisi voinut mennä muihin kyliin ilonpitoon. Eivätkä ne isät niinkään helpolla hevosta antaneet nuorten retkille. Oli tyydyttävä kotoisiin leikkeihin raittiin luonnon keskellä.

Kirkkoon päästiin harvoin. Olihan Kivennavan kirkolle matkaa 29 kilometriä. Siellä käytiin harvoin, kerran kesässä rippikirkossa, ja silloin kun lapset olivat ripillä, kihupyhänä ja hautajaisissa. Matkaa oli Rautuun 14 ja Valkjärvelle 10 kilometriä. Raudun muotipyhät olivat helatorstai, Mikonpäivä ja Pyhäinmiestenpäivä, Valkjärven taas kihupyhä. Kun oli suunniteltu kirkkomatka sunnuntaiksi, ei kirkkohevosella enää lauantaina tehty työtä, että se jaksaisi pyhänä juosta. Ylentelän ukot olivat vanhastaan ylpeitä hyvistä hevosistaan, joiden ohi ei kirkkomatkoilla kukaan päässyt. Joulukirkosta palatessa aina ajettiin kilpaa.

Valkjärveltä kelpuutettiin aviokin, ellei omasta pitäjästä löytynyt mieluista. Valkjärveltä olikin monta vaimoa tuotu Pyykön sukuun. Muolaalaisista sen sijaan sanottiin: ”Mitä näist Muolaa hölmöist!” tai ”Istuu ko Muolaa morsee”, ei siis osaa tehdä mitään. Rautulaiset olivat muusta maailmasta sata vuotta jäljessä siihen asti kunnes Hiitola – Raasuli- rata valmistui, mikä heitti rautulaiset sata vuotta kehityksessään muista edelle.

Arkityö suurperheessä oli ankaraa ja tiukkaa varsinkin kesällä. Heinän- ja viljankorjuuaikana tehtiin pitkiä päiviä. Heinät lyötiin viikatteella, koottiin haravalla ja kuivattiin karheilla. Viikatteet teroitettiin takomalla viikatevasaralla pienellä alasimella. Jo aamuvarhaisella alkoi kuulua vasarankalke pihalta kun toistakymmentäkin viikatetta oli saatava teräviksi ja aamukasteen aikana vielä ehdittävä lyömään heinää poikki. Kun sitten isäntä seitsemän poikansa ja neljän miniän sekä kahden tyttärensä voimalla astahti niitylle, niin lakijaa syntyi vähemmässäkin ajassa. Niityt olivat luonnonniittyjä, joilta ei paljon heinää kertynyt, mutta se riitti hyvin, kun ummessa oleville lehmille syötettiin talviruokinnan aikana olkia. Niittyjen nimet olivat Konttisuo, Ruokasuo, Ämmäruokimus, Lähteikkö ja muita vastaavia, nimet osoittavat että ne oli aikanaan suosta raivattu.

Niityt saattoivat olla kolmen, neljän kilometrin päässä, etäniittyjä eivät Ylentelän asukkaat iso-jaossa saaneet. Tänne niityille ei koskaan menty hevosella. Ensimmäisenä päivänä saatettiin ajaa, kun jokaisella viikate ja harava eväiden lisänä kannettavanaan, mutta ei se mitenkään tapana ollut. Kyllä sitä reipas ihminen käveli aamukasteen aikana ja samoin illalla sen neljäkin kilometriä.

Evääksi otettiin voita, leipää ja jamakkaa. Joskus saattoi olla silliä tai jos oli suolakalaa talossa, mutta leivän ja piimän voimalla ne heinät tavallisesti kaatuivat. Illalla kotiin tultua sitten sai iltasen, jonka emäntä valmisti. Mutta se oli sitten vasta 7 – 8 aikaan illalla. Eikä se illallinenkaan mitään erinomaista ollut, kun kesällä ei ollut lihaa. Maitolohkoa, maitokaalia, perunoita tai puuroa. Siinä vaihtelut. Kahvi ja tee olivat harvinaisia. Jos päivällä janotti, niin niityllä oli kirkasvetisiä lähteitä, mistä oli hyvä juoda. Saijua juotiin joskus, mutta ei useinkaan niityllä ollut keittomahdollisuutta.

Viljat niitettiin sirpillä. Jos miniällä oli pieni lapsi, tuotiin vipupuu pellolle ja pistettiin kivien varaan, ja sitten joku isommista lapsista liekuttamaan, katsomatta oliko se likkatyttö poika vai tyttö. Se oli mukiinmenevää työtä kun sai pellolla raittiissa ilmassa liekuttaa ja olla toisten ihmisten keralla, mutta jos joutui kesäiseen tupaan lasta liekuttamaan, oli se sietämätöntä, ja poikalapset ainakin sen kunnian mielellään luovuttivat tytöille.

Entisaikaan oli maanviljelys ollut kaskeamista. Pitkin metsiä oli näitä entisiä kaskimaita, raateita. Oli Yksinäisraae, Tattarjraae, oli Uuspelto, Palantaho, Aitarikkoaho, Hongikonaho, näitä oli muitakin. Näillä paikoilla jo kasvoi vitsikkoa, mutta maapohja osoitti, että siinä ennen oli ollut viljelysmaa. Kaskihalmeilta koottiin Juhanlan suurperheen tarpeiksi nauriita 70 – 100 säkkiä kesässä. Niitä syötettiin eläimillekin.

Lehmiä oli Juhanlassa yli kaksikymmentä päätä, hevosia oli kuusi, siihen sitten lisäksi siat, lampaat ja pienkarja, vasikat porsaat ja muut, niin oli siinä syöjää kolmenkymmenen ihmisen lisäksi. Mutta ei vilja kesken loppunut. Olipa aitan salvossa kolmivuotistakin viljaa pahojen päivien varaksi.

KUVA 5: Ylentelän Ukkolan pellolla kasvitarhatöissä Yrjö Pyykön perhettä. Vasemmalta Ida, Hilma, inkeriläinen tyttö, mummo ja Alma. Huom! Tieto Ukkolan pellosta on epävarma. Onko sittenkin kyseessä Juhanlan pellot ja takana sama sauna kuin kuvassa 4?

Kun lannan käyttö tuli yleiseksi jäi kaskeaminen pois, pelto kun kasvoi kauemminkin, niin ei tarvinnut tehdä uutta peltoa. Nauris- ja kaalimaat poltettiin, ettei niihin tullut tuholaisia ja olihan tuhka ravintoakin. Yhden miehen aika menikin talvisin havupölkyn äärellä hakkaamassa kuivikkeita lehmien alle. Lantanavetassa niitä tarvittiin enemmän kuin jos olisi ollut lattianavetat. Olihan talossa poikasia, jotka jo jaksoivat kassaralla havuja hakata. Se havutukki olikin Juhana-isännän mielestä miehen mittapuu. ”Poika on opetettava havupölkyl, muite siint ei miestä selkene”, sanoi Juhana-isäntä, jos poikain mieli olisi alkanut tehdä kouluun. Hän tarkoitti sillä, että juuret pitää olla maassa, pellossa, jos aikoo menestyä maailmassa.

Lantanavetoista lanta ajettiin keväällä pellolle, tavallisesti kesannolle, mihin kylvettiin juhannusruista, josta sai syksyllä lehmille orasta. Syksyllä myöhään kylvettiin syysruista ja keväällä suvikasta. Lisäksi viljeltiin kauraa, ohraa, tattaria ja perunaa. Pellavaa naiset aina tahtoivat viljeltäväksi, vaikka miehiltä ei olisi millään maata siihen joutanut, mutta kun pellava oli kankaana, oli se mieluista, kun tiesi saavansa ehjiä vaatteita.

Oli siinä kyyristelemistä kun pitkät sarat, monta hehtaaria sirpillä niitettiin, mutta olihan joka päivä pellolla kuin talkoot, niin paljon väkeä. Kuka ei osannut niittää tai sitoa, kantoi lyhteitä ja teki muuta tarpeellista. Elopellolla oltiin niin kauan kunnes sirppi hävisi. Lyhteen sitomisen ajaksi kun sirppi viskattiin leikkauksen reunaan, kun tuli hämärä niin oli sitä vaikea nähdä. Silloin piti niittää kun työ oli ihollaan, luisti hyvin. Aina ei ollutkaan hyvää työtuuria eikä joka päivä päässyt pellolle, jos ilmat eivät myöten antaneet. Niin myöhään viivyttiin niitoksella kunnes vilja kostui kasteesta. Sitten vasta mentiin iltasel.

Talvisin tehtiin käsitöitä. Suuri perhe kulutti paljon vaatetta, eikä ollut varaa ostaa uusia, eikä se kuulunut tyyliinkään, elettiinhän tee-se-itse-aikaa. Pellavat ja villat jalostettiin viiden, kuuden vokin ja kangaspuiden voimalla. Luonnosta saaduilla väriaineilla, lepänkuorilla, koivunlehdillä, jäkälällä, karpeilla, sianpuolukanvarsilla ja muilla värjättiin kauniita kudonnaisia. Niin syntyivät sarat ja sarssit, puojlankaset ja piikot sekä hienot aivinat, raanut ja ryijyt, rekipeitot ja hevosloimet, ohjakset, kaattuvat, karvalankamatot ja ryysymatot. Karvalankamattoihin ainekset saatiin lehmistä talvisaikaan harjaamalla karvoja ja tallettamalla ne kehrättäviksi ja kudottaviksi. Kaikki tarvittavat vaatetavarat valmistettiin kotona aina hienoihin pitseihin asti.

Miehilläkään ei ollut peukalo keskellä kämmentä suinkaan. Vanhin näistä Juhanlan veljeksistä, Matti Pyykkö, oli taitava puuseppä. Viulusta ja kanteleesta alkaen aina rekiin ja rakennuksiin hänen kirveensä teki taitavaa jälkeä, eivätkä muutkaan veljekset jääneet pahasti jälkeen. Rakennushirret vestettiin leveällä piilulla, lankut sahattiin pitkällä, kahden miehen käsisahalla korkeilla telineillä. Niin rakennettiin suuretkin pytingit. Jokainen osasi valmistaa talossa tarvittavat puuastiat, kauhat, jakkarat, pöydät ja muut tarve-esineet, mutta Matti-veli teki sitä oikein ammattimaisesti. Rekiä vietiin Pietariin tahi muihin kaupunkeihin markkinoille myytäväksi, ellei kotona kaikkia tarvittu, samoin kelkkoja ja potkureita, joita pikkupojatkin osasivat nikkaroida. Sukset olivat yhteen aikaan tärkeä artikkeli, joita Juhanlassa toinen sukupolvi valmisti. Niitä vietiin satoja kappaleita Viipuriin ja Pietariin ja jokaisen lähitienoilla piti saada sukset Ylentelästä.

Toinen veljeksistä, Pärtty Pyykkö, oli taitava seppä takoen pajassaan mitä vain raudasta voi valmistaa. Kaksi veljestä oli rakennusmestareita rakennuttaen paljon kansakouluja Kannakselle. Seuraava sukupolvi sai perinnöksi hyvän käsityötaidon.

KUVA 6: Yrjön lapset.

Ajan tavan mukaan Juhanlan Juhana-isäntä kävi vuosittain Kuopion, Joensuun ja Mikkelin markkinoilla ostamassa hevosia. Hevosia ostettiin enemmän kuin omiksi tarpeiksi, joten niitä voitiin myydä naapureillekin. Sen ajan kaupankäyntikin erosi nykyisestä. Markkinahuijaus kuului mustalaisten erikoisuuksiin, muut olivat rehellisiä kaupanteossaan. Jos ei sattunut olemaan rahaa riittämiin uskottiin velaksikin, ja aikanaan ne velat maksettiin. Sanasta miestä.

Markkinoille vietiin myytäväksi metsäeläinten nahkoja. Ellei ollut omasta takaa niin naapurit lähettivät oravan, näädän, saukon, metsäsian nahkoja. Tai vietiin rekiä, puuastioita, voita ja muita omia tuotteita.

Markkinoille ajettiin hevospelillä joukolla. Ei yksinään ollut mukava matkustella vierailla seuduilla pitkiä metsätaipaleita. Viikkohan siinä vierähti hyvinkin kun Joille meni markkinoille, Kuopioon semminkin.

Kohokohtia arkielämässä olivat häät, hautajaiset ja kostreisut. Sukulaisia oli ympäri Kivennavan pitäjää, olihan toteutettu sananparsi ”Akka pittää olla Ylenteläst ja tuvahirret Korpkylä salolt”. Korpkylän salo oli kruununpuisto, valtionmetsää missä humisi pitkiä, solakoita oksattomia honkia, tuvanhirsiksi sopivia. Ylentelän tytöt samoin olivat pitkiä ja solakoita, heidän oksattomuudestaan ei äitini mennyt takuuseen, mutta se suotiin anteeksi heidän kauneutensa ja taitavuutensa tähden. He olivat taitavia käsityön tekijöitä, ahkeria, tottuneita työskentelemään myös pellolla, niityllä, riihessä, navetassa, keittiössä ja missä muuallakin vaan, se oli sen ajan missimitta. Melkeinpä jokaiseen Kivennavan kylään olikin viety näitä Ylentelän tyttöjä talon emänniksi.

Harvoinhan sitä muuten tapasi kuin pidoissa. Kirkonmäellä tosin, mutta eihän siellä voinut keskustella kun piti kiirehtiä kirkkoon, mutta pidoissa oli aikaa. Häitä kun vietettiin koko viikko ja hautajaisia puoli viikkoa, niin jo ehti päästää kielestä ruostetta.

Hautajaisiin tultiin lauantai-iltana kirkkomustissa ja juhlallisen hiljaisina, mutta ei se juhlallisuus oikein tahtonut säilyä sitä ensimmäistäkään yötä, jolloin vainas vielä oli talossa. Olihan niin sykähdyttävän hauskaa tavata saman perheen jäseniä ja ystäviään pitkästä aikaa. Se oli sellaista perheyhteyttä, mitä ei osaa sanoin selittää, se pitää kokea. Kaikilla oli sanomattoman hyvä olla vaikka oltiinkin surujuhlassa. Sehän oli kaikkien yhteinen suru, ja jaettu suru on paljon pienempi.

Häät olivat ilojuhla, mutta ei remujuhla. Viinankäyttö ei ollut uskonnollisen kasvatuksen ansiosta oikein päässyt juurtumaan. Siihen aikaan oli muotia, että nuoren miehen juominen oli häpeä, naisista puhumattakaan. Vain vanhat miehet tekivät totin. Mutta heille tuli kielenkanta niin irralleen, että oli hauskaa kuunnella heidän tarinoitaan, niissä ei ollut sopimattomuuksia lastenkaan korville kuultavaksi. Häiden tanssihuoneessakin oli nautinto käydä katsomassa. Siellä esitettiin taitotansseja, kuten kakkunassi, ripaishka, herraskolmee ja muita. Musiikista huolehtivat kotoiset viuluniekat, eikä kuokkamiehiä päästetty perhejuhliin. Syömistä ja juomistakin tarjottiin, mutta se jäi ihan sivutekijäksi sen tapaamisen ilon rinnalla, mistä nautittiin. Kauan aikaa jälkeenkin päin oli hauska muistella pitoja.

Kostreisut olivat myös sen ajan huvittelumuoto. Nuoret tytöt menivät vieraakstytöks sukulaistaloon vieraaseen kylään viikoksi tai pariksi sopivana vuodenaikana, milloin ei ollut kiireisiä töitä kotona. Vieraanatyttönä ollessa tehtiin talon töitä talon tyttöjen mukana. Kudottiin heidän kankaitaan, kuurattiin, neulottiin, hoidettiin karjaa ja käytiin kyläilemässä heidän naapureissaan. Vanhemmatkin ihmiset, isä ja äiti saattoivat mennä kostiin. Paistettiin tuomisiksi piirakoita tai vehnästä ja viivyttiin niin kauan kun oli hyvä pito. Sananparsi tosin varoittaa: ”Kala ja vieras alkaat pari päivä pääst haissa” ja toinen toteaa ”Vieras ko munan tuop, ni kanan syöp”.

Joka tapauksessa tuollainen päivän parin rentoutuminen teki hyvää niin että kotiin tultiin hyväntuulisina ja tuomisten kera, virkistyneempänä kuin nykyiset ihmiset maailmanympärimatkaltaan, missä vauhdissa ei sielu kerkiä seurata ruumista.

Suuri perhe hajaantui jo isä-Juhanan eläessä. Kaikille koetettiin järjestää elintilaa. Vanhin poika Matti sai kotitalon ja nuorin veljeksistä jäi kotitaloon. Olihan siinä kaksi isoa huonettakin molempien erikseen asua. Seuraava pojista Pärtty oli seppä ja hänelle ostettiin Seppälän tila ja hän rakensi pajansa sinne. Kolmas poika Juho sai osan samoin ostetusta Lemmetyn tilasta myös, josta myöhemmin osa annettiin nuorimmalle pojalle, Mikolle, joka maanviljelyksen ohella oli tullimiehenä. Neljäs pojista, Yrjö, siirtyi arentimylläriksi Anttolan myllylle, josta hän vuonna 1911 palasi takaisi kylään ostettuaan Ukkolan tilan. Pekka ja Tuomas muuttivat Ahjärvelle, jossa he harjoittivat rakennusmestarin ammattia maanviljelyksen ohessa rakentaen muun muassa monet Kannaksen koulutaloista, kuten jo mainittiin.

KUVA 7: Anttolan mylly kahdesta suunnasta, oikeanpuoleisessa kuvassa taustalla myllytupa.

KUVA 8: Saaenjoki Anttolan myllyn tienoilla kesällä 2004. Vastarannalla näkyvät vanhan sillan jäänteet. Kuvassa tämän kirjoittaja Kyösti Pulliainen sisarensa Helena Viilon ja Mauri Viilon kanssa.

Perheen keskinäisiä suhteita kuvaa seuraava tapauskin. Kun isä-Juhana kuoli vuonna 1910, pidettiin tavanmukaiset ja juhlalliset hautajaiset. Omat pojat lauloivat vainaalle kuuluvat laulut komeilla äänillään, ja omat pitkät pojat, keskimitta kaksi metriä, kantoivat isänsä hautaan. Mutta hautajaisten jälkeen kuului asiaan pitää perunkirjoitus. Veljekset kun asuivat hajallaan, niin he päättivät, että pitävät sen perunkirjoituksen nyt kun ovat koossa. Mutta ettei se häiritsisi kenenkään syrjäisen hautajaisrauhaa, eikä ketään uteliasta olisi kuulemassa heidän keskusteluaan, niin veljekset kenenkään huomaamatta pistäytyivät toinen toisensa perään kujan luhtiin. Siellä istuttiin olkikupojen päälle ja keskusteltiin talon asioista. Tuskin mitään poikkisanaa siellä lausuttiin, sillä eivät veljekset koskaan riidelleet. Miten asiat siellä sovittiin, ei sitä koskaan kerrottu kenellekään syrjäiselle, tuskin omille vaimoilleenkaan veljekset sitä heti kertoivat. Mitä sitoumuksia siellä tehtiin, niin ne aikoinaan täytettiin, eikä kukaan koskaan saanut tietää, oliko joku asianosaisista tyytymätön päätöksiin.

Vanhasta äidistään pojat lupasivat pitää huolen.

KUVA 9: Kristiina Matintytär Pyykkö, o.s. Pyykkö, s. 15.11.1839 – k. 10.4.1929.

Tämän suurperheen sydämen nimi oli Kristiina Pyykkö, omaa sukuakin Pyykkö, hän syntyi vuonna 1839 ja kuoli vuonna 1929, saavuttaen 90 vuoden kunnioitettavan iän. Vuonna 1857, solmittuaan avioliiton Juhana Pyykön kanssa 18-vuotiaana, alkoi hänen yli puoli vuosisataa kestänyt virkansa. Niitä askeleita, hikipisaroita ehkä kyyneleitäkin kuka pystyisi mittaamaan sellaisen perheen taloudenhoitajana. Mutta hän oli tasainen luonteeltaan, ahkera, auttavainen, velvollisuudentuntoinen jopa iloinen omalla hiljaisella tavallaan.

Ei kukaan perheenjäsenistä, omat lapset, miniät ja lastenlapset, voineet koskaan sanoa, että mummo olisi ollut kenellekään epäystävällinen tai pitänyt toista parempana kuin toista, vaikka kyllä niin suuresta perheestä löytyy monenluonteisia yksilöitä.

”Mää lapsein etsimää ryytjmaast omenapumppuloi!” kehoitti mummo herttaisesti kun äitini alle kymmenvuotiaana tuli mummolaan omasta kodistaan. Ah miten makeita olivatkaan ne mummolan ryytjmaan omenat, vaikka ne tuskin pystyisivät kilpailemaan hyvien lajien keralla, mutta ne annettiinkin hyvästä sydämestä, siksi ne maistuivat niin hyviltä.

Mummo itse synnytti kymmenen lasta joista yhdeksän kasvatti aikuisiksi. Hänellä oli 53 lastenlasta, joista yksi syntyi mummon kuoleman jälkeen ja 13 kuoli mummon eläessä. Neljäkymmentä vunukkaa kasvoi täyskasvuisiksi. Mummolla oli tapana, kuten kaikillakin sen ajan anopeilla, käydä rotinoilla minjan luona lapsen synnyttyä. Mummolla oli oikein rotinakori, sellainen liistekori, mihin ladottiin piirakat, vehnäset ja muut rotinaherkut. Ei mummolla ollut tilaisuutta käydä kaikilla 53 lapsen rotinoilla, sillä toiset asuivat niin kaukana ja toiset syntyivät sen jälkeen kun mummo ei enää ollut perheen emäntänä, kun isän kuoleman jälkeen jo pojat hallitsivat taloa. Mutta kyllä hän lähes neljäkymmentä kertaa sai rotinakoria kiikuttaa lapsivuoteelle.

Hän jos kukaan olisi ansainnut monista ansioistaan suurristin, jos niitä olisi siihen aikaan jaettu. Yhtä vaatimattomasti kuin oli elänyt, hän nukkui kuolemaankin. Viimeisinä vuosina näkö heikkeni ollen melkein sokea kuollessaan, mutta muuten täysissä sielun ja ruumiinvoimissa.

Viisi poikaa oli vielä elossa kantaen äitinsä hautaan. Viisi pitkää ja vanhaa miestä, 50 – 70 vuotisia seisoi haudan äärellä ja lastenlapset sekä lastenlastenlapset muodostivat suuren surusaaton.

Tutkielma Pyykönmäen taloista

Tutkielma Pyykönmäen talojen sijainneista Janne Pyykkö, 25.10.2005

Tämä sivu dokumentoi paitsi Pyykön suvun kotiseuturetken kannaksen Karjalaan myös tutkielman Pyykönmäen talojen sijainneista Ylentelän kylässä vanhassa Kivennavan kunnassa. Vierailimme Ylentelässä lauantaina 15.10.2005, jolloin löysin yhden talon kivijalan. Jälkikäteen se voidaan päätellä Ukkolan taloksi (Jussi Pyykön perikunta). Jos joskus tehdään uusi retki Pyykönmäelle, muiden talojen kivijalat voidaan etsiä tällä sivulla olevien vihjeiden perusteella.

Sivun päivitykset

Tämän sivun ensimmäinen version tein 21.10.2005. Siihen kommentteja lähetti Pekka Pyykkö tarkistettuaan faktoja Kivennapa-kirjasta sekä isältään Yrjöltä ( Pyykköjen tulo Kivennavalle sekä Käkisalmeen muuton ajoitus). Nämä muutokset sekä valokuvia lisäsin toiseen versioon, jonka päiväys on 25.10.2005.

Matka Ylentelään Pyykönmäelle 15.10.2005

Pyykön suvun sukuretki tehtiin pikkubussilla 12 hengen voimin 15.-16.10.2005. Haluan lausua parhaimmat kiitokset lähisukulaisilleni Yrjölle, Liisalle, Pekalle, Harrylle, Kertulle, Matille, Hannulle, Marialle ja Heikille antoisasta matkaseurasta, sekä matkanjohtaja Marja Johanssonille (o.s. Pyykkö) ja autonkuljettaja Laurille onnistuneista matkan järjestelyistä.

Ylitimme Venäjän rajan Vaalimaalla klo 11, josta ajoimme Viipuriin 58 km. Söimme Viipurissa, jonka jälkeen ajoimme 72 km Pietarin valtatietä, josta käännyimme pohjoiseen ajaen 3 km Kivennavan keskustaan. Sieltä tie jatkui koilliseen 7 km kohtuullisena, jonka jälkeen 14 km kuoppaisena ja hitaana. Sen jälkeen tie parani ja 4 km jälkeen tulimme Ylentelän tiehaaraan, josta käännyimme vasemmalle ajaen 1,5 km luoteeseen, josta käännyimme oikealle Pyykönmäelle. Näin matkaa kertyi rajalta 160 km ja perille tulimme Suomen aikaa klo 17.

Myöhemmille vierailijoille tiedoksi, että on Ylentelään parempikin reitti. Se eroaa Pietarin valtatieltä aiemmin ja kulkee Valkjärven ja Raudun keskustojen kautta. Silloin matkaa kertyy noin 172 km ja koko matka sujuu ilman kuoppia.

GPS-mittaukset ja siitä muodostettu kartta

Tulimme Pyykönmäelle tunti ennen auringonlaskua sateisessa säässä. Tänne ensimmäinen Pyykkö muutti Oulun seudulta ilmeisesti 1600-luvulla. Näin ainakin sikäli kuin uskomme Kivennapa-kirjaa, joka kertoo Pyykköjä olleen Kivennavalla isovihan (1713-1721) jälkeen joten kyllä kai ennenkin. Sitä aiempia varmoja tietoja ei ole, koska isoviha hävitti asiakirjat. Vanhoja kirkonkirjoja voi selata internetissäkin osoitteessa www.genealogia.fi/hiski. Pikaisella haulla löysin merkinnän 23.4.1738 kastetusta Henricus-lapsesta, jonka isä oli ”Matth. Pykö” kylästä, jonka nimi oli ”Yländölä”.

Nuo ovat kuitenkin siinä määrin kaukaisia asioita, että enemmän matkalla yritettiin muistella Pyykön veljessarjaa 1800-luvun lopussa. Silloin perheeseen kuului 7 poikaa, joiden nimet olivat A, B, Juho, D, E, F ja G (?). Veljekset tunnettiin kylällä komeasta ulkonäöstään, sillä Juho oli 202 cm ja lyhinkin veljes 185 cm. Pyyköt asuivat Ylentelässä vuoteen 1939 asti.

Laakeaa mäkeä peitti niitty sekä siellä täällä suurempia kiviä ja niiden vieressä muutama koivu. Niityn keskus kohosi reunoja ylemmäksi siten, ettei niityn yhdeltä laidalta voinut nähdä toiselle. Lähdin kävelemään laajaa niittyä ympäri GPS-paikantimen kanssa. Poikkesin niityltä metsään, jos siellä näytti olevan kiinnostavia kivikasoja. Löysin yhden talon kivijalan. Tallensin kivijalan ja kivikasojen paikat GPS-paikantimen muistiin. Myöhemmin merkkasin GPS:ään myös Saijanjoen (Kivennapa-kirjassa Saaenjoki) sillan paikan päätiellä. Alla on mukaelma GPS-paikantimelle piirtyneistä tiedosta.

Kivijalan tarkaksi sijainniksi merkitsin N 60°31,257 ja E 30°01,186.

Niittyä kiertäessäni sain soiton kännykkään, että ilta pimenee ja että olemme pian lähdössä pois Pyykönmäeltä. Hiukan harmitti jättää tehtävä kesken, koska niityn koillispää oli vielä kiertämättä ja kivijalat etsimättä. Oikaisin niityn yli bussille. Näin niityn muoto ei muodostunut GPS-laitteella aivan täydelliseksi.

Historiallinen kartta

Meillä oli matkalla mukana myös Kivennapa-kirjasta kopioitu historiallinen kartta, joka ainakin periaatteessa kertoo Pyykönmäen talojen sijainnit. Kartassa ei ole mittakaavaa eikä niittyä ole piirretty. Ainoa yhteinen tekijä GPS-kartan kanssa on silta Saijanjoen yli (kartassa Anttolan mylly). Yritin verrata GPS-karttaa ja historiallista karttaa silmämääräisesti. Pikaisella silmäyksellä voidaan todeta, että kartoissa ei ole ristiriitoja. Ne todella kuvaavat samaa aluetta. En kuitenkaan pystynyt päättelemään minkä talon kivijalan olin löytänyt.

Seuraava luettelo talojen nimistä ja omistajista on kopioitu Kivennapa-kirjasta.

Pyykönmäki Höltänmäki 1. Juhanla Toivo ja Aino Pyykkö 12. Sakari ja Aune Kähönen 2. Tuomaala Antti ja Eeva Pyykkö 13. Tuomas Kaivolainen 3. Seppälä Viktor Pyykkö, Mikko Pyykön perikunta 14. Pekka ja Hedvik Kaivolainen 4. Aatun-Mikkola Mikko ja Kaisa Pyykkö 15. Toisiin-Mikkola Mikko ja Hedvik Hölttä 5. Aatun-Anttila Tahvo Pyykön perikunta 16. Junala Tahvo ja Juho Hölttä 6. Tahvola Pekka Pyykön perikunta 17. Antti Kähösen perikunta 7. Yllin-Pekkola Pärtty Suutari 18. Tuomas ja Helena Kähönen 8. Suutarla Nestor ja Tyyne Lehtonen 19. Pennala Antti Pennan perikunta 9. Ukkola Jussi Pyykön perikunta 20. Yllölä Matti ja Anni Vanhanen 10. Jussila Juho Pyykön perikunta 21. Höltän-Tommila Jalmari ja Hilma Lemmetty 11. Puoliväli

Satelliittikuvat

Matkan jälkeen tutustuin maps.google.com -palvelun satelliittikuviin, joista olen koostanut alla olevan kartan. Tavoitteeni oli löytää kartasta Pyykönmäki. Keltaisia peltoja Kivennavan kunnassa on ainakin riittävästi. 30 minuuttia etsittyäni olin varma, että olin löytänyt saman niityn, jossa olin 2 päivää aiemmin kävellyt. Ottakaapa kartta käteen ja yrittäkää itse etsiä! Vihjeeksi se, että ylhäällä näkyy Vuoksi ja vasemmalla Valkjärvi.

Satelliittikuva on varsin mielenkiintoinen, sillä maantiet ja rautatiet hädin tuskin erottuvat. Pitkät vaaleat suorat linjat lienevät voimalinjoja.

Missä Pyykönmäen niitty on? No siellä kuvan keskellähän se. Alla on suurennus tuosta alueesta. Tarkasti katsomalla kuvasta voi erottaa päätien ja kylätien kuten myös aavistuksen Saijanjokea ja sillan paikan joen yli.

GPS-kartan ja satelliittikuvan yhdistäminen

Vaikka satelliittikuvan pellon muoto näytti lupaavan tutulta, oli syytä varmistaa asia asettamalla GPS-kartta ja satelliittikuva päällekkäin. Alla olevassa kuvassa sovitus on tehty suurennetun satelliittikuvan päälle käyttämällä yhdistävinä pisteinä siltaa ja niityn muotoja. Sovittavana ohjelmana on käytetty Photoshoppia, jossa GPS-kartalle on ylempänä layerina asetettu 66 % läpinäkyvyys (opacity=34%).

Kartat sopivat yhteen hämmästyttävän hyvin. Niitty asettuu kohdalleen kuin valettu ja löydetty kivijalka on juuri oikealla paikalla. Kun aiemmin mainitsin, että niityn laajuus jäi GPS-kartassa koillisen puolelta vajaaksi, nyt satelliittikuva täydentää niityn muodon. Satelliittikuvasta näkyy, että niitty jatkuisi myös pohjoiseen, joskaan tuota niityn osaa en havainnut maastossa. Ehkä siinä on jokin kapea metsäsaareke välissä? Seuraava Pyykönmäen retkeläinen tarkistakoon asian.

Historiallisen kartan ja satelliittikuvan yhdistäminen

Jos oli GPS-kartan ja satelliittikuvan yhdistäminen mielenkiintoista, vielä hauskemmaksi asia muuttui, kun yhdistin historiallisen kartan ja satelliittikuvan. Yhdistäminen tapahtuu nyt idässä sillan (Anttolan mylly) ja lännessä Höltänjärven (toinen nimi Kärpäsjärvi) avulla. Historiallista karttaa joutuu hiukan pyörittämään, jotta sovitus osuu kohdalleen.

Kuten kuvasta näkyy talot tuntuvat asettuvan pelloille ja pellonreunoihin järkeviin paikkoihin. Pidän tältä pohjalta varmana, että sovitus on luotettavasti ja oikein tehty. Nostakaamme hattua 1800-luvun lopun kartanpirtäjien tarkkuudelle! Kaiken varmistaa talo numero 9, joka asettuu juuri siihen paikkaan, josta kivijalka löytyi. Talo on Ukkola, Jussi Pyykön perikunta.

Pyykönmäen keskellä ovat sijainneet talot 1, 2, 7 ja 8 (Juhanla, Tuomaala, Yllin-Pekkola, Suutarla). Tämä on yhtäpitävää sen perimätiedon kanssa, että Pyykönmäen keskellä on ollut taloja. Neuvostoliiton aikana nämä talot on purettu kivijalkoineen, sillä Maria ja Heikki kertoivat etsineensä taloja niityltä kesällä 2004 kuitenkaan löytämättä. Samoin ovat hävinneet niityn halkaisevat tiet. Nykyinen kärrytie kulkee niityn pohjoislaitaa.

Talo 3 sijaitsee niityn laidassa. Siinä lähellä oli yksi kivikasa, jonka voisi seuraavalla retkellä tarkistaa oliko se sittenkin Seppälän talon kivijalka.

Talot 4, 5 ja 6 (Aatun-Mikkola, Aatun-Anttila ja Tahvola) sijaitsevat pohjoisella niityllä. Kuten aiemmin kerroin siellä en käynyt lainkaan etsimässä.

Talo 10 (Jussila) ei tarkkaan ottaen sijaitse Pyykönmäellä. Se on toisella pienemmällä pellolla Pyykönmäen eteläpuolella. Tuon talon kivijalka olisi hauska etsiä, sillä luettelon mukaan talossa asui ukkini Väinö Pyykön isä Juho Pyykkö.

Käkisalmessa 15. ja 16.10.2005

Ylentelän kylän Pyykönmäeltä matka jatkui illaksi Käkisalmeen, jossa olimme yötä sanatoriumissa. Illastimme paikallisessa kuppilassa. Sunnuntaina sanatorium tarjosi aamiaisen, jonka jälkeen tarkastimme Käkisalmen Tenkalahden aluetta. Sinne ukkini Väinö Pyykkö muutti perheineen vuonna 1929 mennäkseen töihin Valdhofin tehtaille. Sieltä Yrjö (syntynyt 1930) ja Harry (synt. 1933) löysivät monia muistikuvia: talon takainen mäntykangas, koulu, urheilukenttä, uintipaikka Porkanniemessä, josta oli näköyhteys Laatokkaan. Väinö ja Helena Pyykön taloa haettiin, mutta sitä ei löytynyt, sillä sen paikalla oli uusi lähiö ja asukkaat. Pyykön talon paikannus sinänsä onnistui 20 metrin tarkkuudella, sillä apuna oli paitsi Yrjön ja Harryn muisti, myös Ankin (synt. 1928) muistinvarasesti piirtämä kartta. Isälläni Hannulla (synt. 1938) ja Marilla (1940) ei nuoruutensa vuoksi muistikuvia ollut, sillä perhe ei palannut jatkosodan aikana Käkisalmeen vaan asettui pysyvästi Keuruulle.

Matkan jälkeen on yritetty muistella vaiheita ennen Käkisalmea. Ilmeisesti vuonna 1926 Väinö ja Helena ovat muuttaneet Pyykönmäeltä ensin Valkjärvelle, joka oli kotikylästä vain 10 km matkan päässä. Onko Väinö käynyt jo sieltä Käkisalmen Valdhofilla töissä tai kenties Valdhofia rakentamassa, siitä ei ole saatu varmuutta. Joka tapauksessa Valkjärvellä näki päivänvalon Pertti (synt. 1927) ja Anki, kunnes Käkisalmeen muutettiin 1929.

Paluu Suomeen 16.10.2005

Palasimme Suomeen ajaen ensin Rautuun, jossa kahvistelimme. Sieltä jatkoimme Valkjärven kautta Viipuriin, jonka pyöreässä tornissa söimme maukkaasti. Ennen kotimatkaa täydensimme vielä suklaa- ja alkoholivarastojamme paikallisessa halpakaupassa, joka otti vastaan myös euroja.

Lopuksi

Minun osaltani sukuretki oli oikein onnistunut ja inspiroiva paitsi matkaseuran vuoksi myös siksi, että Pyykönmäen talojen paikkoja käsittelevän tutkielman tekeminen ja siitä kirjoittaminen oli hauskaa. Lukijoilta pyydän korjausta puutteellisiin ja virheellisiin tietoihin.

Toivottavasti tämä sivu inspiroi myös seuraavia Pyykköjä Ylentelään ja tekemään lisätutkimuksia maastossa. Ehkä lähden Ylentelään vielä itsekin, kukapa tietää?

Terveisin, -Janne Pyykkö, janne.pyykko(A)gmail.com, Espoossa 21.10.2005 (toinen versio 25.10.2005)

Kivennapa, Ylentelä

Ylentelä

Ohessa tietoja Kivennavan Ylentelän kylän Pyyköistä. Vielä ei ole tiedossa mistä Heikki Ristonpoika Pyykkö Ylentelään saapui. Pyykköjä Kivennavalla on ollut jo ainakin 1500 luvulla.

Tutkielma Pyykönmäen talojen sijainneista

Pyykönmäki ja Juhanla 100 vuotta sitten

Kivennavan Pyykköjen sukukirja

Alla Kivennapa kirjasta poimittuja mainintoja Pyyköistä
Lähde Kivennapa, Paavo Kiuru 1952

Lähtekäämme pitäjän koillisrajalta, jossa Saaenjoki katkaisee tämän Laatokasta Suomenlahteen tulevan maantien. Joen Raudun puoleisella rannalla sijaitsi Anttolan mylly eli Veronmylly joka oli kivennapalaisella Yrjö Pyyköllä arennilla parikymmentä vuotta vuosisadan vaihteen molemmin puolin. Siellä sijaitsi punainen mylly ylä- ja ala-aittoineen ja puisine vesirattaineen. Siellä jauhettiin kivennapalaisten ja rautulaisten viljat aina 10-20 kilometrin takaa; vieläpä Venäjän puolelta Kirsalosta, Pusanmäeltä ja Tikanmäeltä tulivat iloiset inkeriläiset viljakuormineen.

Yhtä alkuperäinen oli pärehöyläkin, jonka avulla kesäisin tyydytettiin seudun kattopäre tarpeet. Laatokan lohet nousivat tänne Myllykoskeen asti kisailemaan hypäten putouksessa yli metrinkin korkeuteen ilmaan ja joutuen tietysti myllärin saaliiksi. Samoin saalistivat lapset simpukan helmiä joen hiekkapohjaan asettuneista simpukoista. Joen laakso oli syvä ja molemmin puolin kohosivat korkeat kukkulat.

Kasvillisuus oli rehevää. Tuomet, vaahterat, paatsamat ja koiranheisipuu kukkivat kilpaa, näsiä ja esikot tuoksuivat keväällä, kulleroita oli niityt keltaisinaan ja suuri sametinpehmeä kangasvuokko kasvoi kukkuloilla. Viinimarjapensas ja vattu viihtyivät villinä laaksossa, ja kukkulain rinteillä porisivat kirkasvetiset lähteet. Joen yli maantien kohdalla oli puusilta, mutta keväiset tulvat veivät sen. Noin v. 1907-1910 rakennettiin silta, kiviperustuksin, jota ei virta vienyt. Myöhemmin punainen mylly purettiin ja tilalle kohosi saha ja mylly uudenaikaisine koneineen.

Maantie myllyltä Kivennavalle päin oli mutkainen, eikä korkeasta myllymäestä joka auto jaksanut nousta. Tuon yli 500 metriä pitkän mäen päälle päästyämme erkanee tie oikeaan Ylentelän kylään.

Ajettuamme läpi Hallnotkon ja Suurenlinjan noin puolitoista kilometriä kaitaista kärritietä, jossa pyörä väliin uppoaa vajoaa rumpuaan myöten, tulemme Kujansuuhun, josta erkanevat tiet Höltänmäelle, Pyyykönmäelle ja Lipolaan; viimemainittua tietä sanotaan Riitakankaan tieksi. Nyt poiketaan Pyykönmäelle. Kujansuussa eli Kolmelkoivul on vasemmalla Ukkolais-Paavon Jussin mökki, jossa isän kuoltua pojat Antti, Tuomas, Juho ja Pekko elättivät itseään ansiotöillä ja olivatkin ahkeria ja uutteria työmiehiä. Kujansuusta menemme Veljnotkon kautta tienristille, jossa ikivanhat pihlajat seisovat juhlallisina kiviaidan vierellä. Kylän kujaset ovat molemmin puolin aidatut, ettei kulkeva karja pääse pelloille. Vasemmalla on Eno-Pekon talo eli Pekkola ja vähän kauempana tiestä samalla puolella Seppälä, jossa asui seppä Pärtty Pyykkö ja hänen kuoltuaan hänen poikansa Viktor jatkaen isän ammattia maanviljelyksen ohella. Oikealla puolella kujasia on Isä-Yllin talo. Siinä asui hänen poikansa Yllin-Pekko ja tämän sisarelle otettu kotivävyksi Suutari-Jussi, joka asui omassa talossaan ja harjoitti mm. ”marjatorkkuu” (marjakauppaa). Nyt tullaan Väljkaulle, josta menee tie Alamäkeen. Väljkaun vasemmalla puolella on Toistalo eli Tuomaala, so. Tuomas Pyykön talo. Väljkaun perällä sijaitsee Juhanla eli Pyykkölä. Tämä on kylän vanhin ja vankin talo, alkuaan pienehkö tila, mutta kun siihen ostettiin ja liitettiin Pekkolan, Seppälän ja Lemmetyn tilat, tuli se manttaalin tilaksi. Ostetut annettiin asuttavaksi pojille. Kuinka kauan tila on ollut samalla suvulla, siitä ei ole tarkkaa tietoa, koska isossavihassa tuhoutuivat asiakirjat, mutta siitä alkaen ovat tilan haltijain nimet merkityt kunniakirjaan, joka luovutettiin v. 1932 tilan silloiselle omistajalle Matti Pyykölle: Pyykkölän tila Kivennavan pitäjän Ylentelän kylässä on ollut saman suvun hallussa alun kolmatta vuosisataa. Tänä aikana ovat tilaa hallinneet seuraavat suvun jäsenet:

1- Henrik Kristianinp. Pyykkö s. ? k. n.1754

Puoliso Katri Ollintr. s. ? k. 1763

2. Matti Henrikinp. Pyykkö s. ? k. 1757

Puoliso Valborg Yrjöntr. s.1721 k. 1782

3. Yrjö Matinp. Pyykkö s.1742 k. 1788

Puoliso Valborg Tuomaantr. s. 1743 k. 1793

4. Tuomas Yrjönp. Pyykkö s. 1768 k. 1810

Puoliso Katariina Pietarintr. Inkiläinen s. 1768 k. 1825

4. Bertil Tuomaanp. Pyykkö s. 1807 k.1857

Puoliso Helena Mikontr. Oinas s.1810 k. 1870

6. Juho Bertilinp. Pyykkö s. 1833 k. 1910

Puoliso Kristiina Matintr. Pyykkö s. 1839 k. 1929

7. Matti Juhonp. Pyykkö s. 1858 k. 1933

Puoliso Valpurin Matintr. Ryyppö s. 1861 k. 1930

Tämän esimerkillisen kiintymyksen kotiseutuun on Suomen maanviljelijäin ammatillinen järjestö todennut ja on vaatimattomana tunnustuksena tämän suuren suvun suuresta kodin, kotiseudun ja isänmaanrakkaudesta antanut tilan nykyiselle omistajalle muistoksi tämän.

Kunniakirja

Helsingissä marraskuun 1. pnä 1932 Maatalousseurojen keskusliiton valtuuskunta Erkki Pullinen J.Jyske Viipurissa marraskuun 10 pnä 1032 Viipurin-läänin Maanviljelyseuran johtokunta- Erkki Pullinen V.Huuhtanen Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.

Matti Pyykön poika hoiti tilaa vuoteen 1939 ja v. 1942-44. Pellot levittyivät talojen ympärille Tuhannuskorpeen asti. Kylän alla olivat Ruominniityt ja Alaniitty ja niittyjen alla virtasi Saaenjoki. Joessa oli Ruominkoski, joka kohisi erilaisin äänin ennustaen poutaa tai sadetta. Kylänmäeltä oli laaja näköala. Koillisessa näkyivät Valkjärven aukeavat kylät, ja Suvannon vesi kiilsi kangastuksena joskus taivaanrannalla. Mutta laskeutukaamme jo Alakujasille. Vasemmalla on Aatula, jossa asui Aatun-Mikon sisarensa Annin kanssa. Aatun Anni olikin etevä hieroja ja kuppari. Emännät hierottiin julkisesti, mutta tyttäret salaa. Aatulasta lähti tie vasemmalle metsän laitaan. Siellä oli Rauhala, jossa Aatun Antti, Mikon ja Annin veli asui perheineen. Aatun Mikkolasta alakujasia laskeudumme vielä alemmas kylän viimeiseen taloon Tahvolaan eli Helkalaan. Siellä asui Tahvon leski kolmen poikansa Mikon, Tepan ja Matin sekä kahden tyttärensä Marin ja Annin kanssa. Pojat olivat seppiä, varsinkin Tepa niminen. Helkalan alapuolella oli jyrkkä Rasinmäki, jossa laskiaisena piti vanhain ja nuorten käydä mäenlaskussa, jotta pellava kasvaisi. Vielä alempana olivat Pataniityn palteet ja niityn alla pieni Rajaoja, joka erotti Kivennavan ja Valkjärven pitäjät toisistaan. Jos olemme matkasta väsyneitä, voimme levähtää. Joka talossa otetaan vieras ystävällisesti vastaan ja tarjotaan, mitä talossa sillä kerralla sattuu olemaan esillä, ruokaa tai juomaa, sekä ravitaan vierasta myös sanoilla.

Mutta jatkakaamme jo matkaa eteenpäin. Tulemme takaisin Tieristiltä kääntyäksemme siitä oikeaan Höltänmäen tielle, josta pääsee Valkjärven kirkolle. Vasemmalla on Ukkolan talo, jossa viimeksi asui Yrjö Pyykkö. Hänen kuoltuaan tilan osti Nestori Lehtonen. Talon takana on Kevätajon taaemaa, so. Aho, jonne talvella ajettiin suolta mutaa, ja sitten kun lanta oli keväällä ajettu navetasta ja kujasta pellolle, vietiin muta pohjaksi navettaan, jossa ei ollut lattiaa. Joka talolla oli Kevätajon aholla oma paikkansa, mihin mutakasansa asetti.

Kaikki Pyykönmäellä olivat Pyykköjä paitsi yksi Suutari. Kun etunimetkin toistuivat isästä poikaan ja äidistä tyttäreen, piti kyläläisten keksiä erotukseksi esim. Juhanlais-Mikko, Aatun Mikko, Antin Mikko, Tahvolais-Mikko tai Aatun Anni, Tahvolais-Anni, Tuomaan-Anni, Mattsedän Anna, Pärtty-sedän Anni, Juho-sedän Anni, Aatun Anni jne. Tai jos samassa talossa olivat miniät ja vävyt samannimisiä, sanottiin Suur-Marja, Pien-Marj, Pitkä-Jussi, Pien-Jussi jne.

Mutta jatkakaamme matkaamme ohi Kevätajon taaemaan Höltänmäelle. Puolimatkassa oli Lemmetyn talo. Siitä vasempaan erkanee Hölttien Lipolan tie. Lemmetyllä oli v. 1811 rakennettu savupirtti, jonka kiukaassa kaksi naista sopi yhtä aikaa lasta kylvettämään. Uunin alaosassa oli karsina, jossa pienet porsaat talvipakkasella saivat lämpimän olinpaikan. Seinät olivat kiiltävän nokiset. Tien laitaan oli uusi omistaja, Pyykkö, rakennuttanut uuden talon pojalleen Juholle. Tie vie edelleen ohi Paavaljmäen Höltänmäelle. Paavaljmäellä nuoret pyhäisin kokoontuivat, ja varsinkin Juhannuskokot poltettiin siellä. Eteenpäin mennessämme on oikealla Kähösen Sakarin pieni mökki ja sen takana hänen veljensä Antin ja vähän edempänä Kähösen Tommin talo. Vanha Kähösen talo oli savupirtti, joka oli käytössä vielä 1900-luvulla. Jos lähdemme kylän kujasia Paavaljmäeltä vasemmalle, on oikealla Kaivolaisen talo, sitten Toisiila eli Höntän Mikon talo, joka on Höltänmäen päätalo. Junalan asukkailta ei puuttunut muuta kuin naisväkeä. Pojat Yrjö, Tahvo ja Juho hoitivat taloa parhaansa mukaan suoriutuen niin miesten kuin naistenkin töistä. Junalasta eteenpäin on Yllölä eli Yrjö Höltän talo; isän kuoltua pojat Tuomas ja Juho jakoivat tilan ja rakensivat omat talonsa. Sisar-Annille otettiin kotivävyksi Antti Penna, jonka talo sijaitsi kylän perällä. Kylän pellot ovat talojen ympärillä, ja alla laaksossa on rauhallinen kaunis Kärpäsjärvi. Vähän matkan päässä on Ratsjärvi, josta Ratsjoki virtaa Valkjärveen ollen Kivennavan ja Valkjärven pitäjien rajana.

Juhanla oli Pyykönmäen vanhin talo. Se oli ollut saman suvun hallussa neljättä vuosisataa. Pyyköt olivat alkuaan aina Oulunjärven tienoilta, siksi kai aika annos pohjalaista kiivautta ilmeni suvussa kautta aikojen. Kerrotaan pitkästä Pyykön Paavalista, joka koivuisella kangellaan kaatoi 3 kasakkaa yhdellä iskulla. Pitkiä, voimakkaita, lahjakkaita ja itsetietoisia olivat suvun jäsenet. Jos kerron Juhanlan elämästä, kuvaa se kylän, jopa koko pitäjän elämän rytmiä.

Juhanlassa oli v 1857-1910 patriarkallisena isäntänä Juhana Pärttylinpoika Pyykkö s. 1833. Hänellä oli 7 poikaa kuin Jukolassa. (Kiven seitsemän veljestä olikin joululeikkien hupaisin ohjelmanumero Pyykön veljesten esittämänä). Poikain nimet vanhimmasta nuorempaan olivat: Matti, Pärtty, Juho, Yrjö, Tuomas, Pekka ja Mikko. Sisaria oli kaksi Hetti ja Mari. Suuriksi vartuttuaan pojat toivat aitokarjalaiseen tapaan miniöitä taloon, jonka väkiluku vuosisadan vaihteessa oli n. 36 henkeä, näistä 13 naisia. Sittenkin kun kolmas veljeksistä, Juho, lähti naimaan, selitti hän appelassa, että talon tarpeen vuoksi hän tähän puuhaan ryhtyi. Uskokoon ken taitaa. Neljä miniää tuotiin taloon ennen kuin talo hajosi. Yleensä vaimot tuotiin Kivennavalta, Väliin sentään Valkjärveltäkin, mutta ei Raudusta. Rautulaiset olivat, niin arveltiin, sata vuotta muusta maailmasta jäljessä, kunnes tuli Hiitolan-Raasulin rautatie, joka heitti Rautulaiset sata vuotta muista edelle. Muolaalaisesta sanottiin: istuu kuin Muolaan morseen, so. Ei osaa mitään tehdä. Oma pitäjä jäi parhaimmaksi.

Juhanlassa oli yhtä aikaa seitsemän aikuista naista, lapset lisäksi. Oli anoppi, neljä miniää ja kaksi natoa. Tietysti siinä sattui naisille erimielisyyksiä, mutta isäntä Juhanaa pelättiin ja kunnioitettiin niin paljon että hänen läsnä ollessaan ei riidelty. Vasta navettatöissä ollessaan naiset riitelivät. Jos isäntä sattui silloin liikkumaan siellä päin ja kuuli ”läävästä” epäilyttäviä ääniä, ilmestyi hänen päänsä oviaukkoon ja kohta oli rauha.

Lapsia alle 15 vuotiaita, oli viisitoista. Siinä tarvittiin leipää sekä vaatteita, vaikkapa pojilla ei ollutkaan kuin piikkopaita so. Pellavainen kotikutoinen, ja tytöillä mekko. Kun pojille sattui hyvä tappelunujakka, saattoi paidasta jäädä vain kaulus jäljelle. Äijän tulo näköpiiriin vaikutti tällaiseen tappeluun kuin vesi tulipaloon, se loppui heti, vaikka äijä ei ketään omakohtaisesti kurittanutkaan. Jokaisen miniän oli pidettävä kurissa omat lapsensa. Mutta sattuipa sellaistakin, että jos äiti pienestä rikkomuksesta suutahtaen purki kiukkuaan liian kovakouraisesti lapseensa, sieppasi äijä kepin kurittajan kädestä antaen äidin maistaa samaa. Kun mummo kirnusi voita, tuli tuo 15-päinen ”vunukka” liuta ”pettäjäisille” (vunukka=lapsenlapsi, pettäjäiset=voin maistiaiset). Siinä leipä ja toinenkin hupeni, ennen kuin jokainen sai edes alkuunkaan. Leipää paistettiin joka toinen päivä, vaikka uuniin mahtui 12 suurta limppua yhtaikaa. Aterialla oltiin aina yhtaikaa koko suuri perhe. Isäntä poikineen söi pitkän pöydän ympärillä. Miniät, joilla oli lapsia, söivät sivupöydillä, joita 5 tai 6. Lapset eivät saaneet tulla miesten pöytään, mutta kun poika kykeni jo kyntämään tms. miesten töihin, pääsi hän syömäänkin miesten kanssa. Pyhäiltanakin piti jo aikamiespoikien olla isän kanssa illallispöydässä, Jos joku uskalsi olla poissa esim. huvittelemassa sanoi isä maanantaiaamuna: Etsi sielt murkinais mist sait iltaiseiskii, mutta työssä piti olla muun väen mukana kukonlaulusta alkaen, vaikka ruokaa sai vasta lounailla, so. Puolelta päivin.

Pyhäpäivän viettoon kuuluivat myös omat traditionsa. Sunnuntaiaamuna oli naisten hoidettava eläimet, siistittävä huoneet ja lapset ja pukeuduttava pyhävaatteisiin, ennen kuin perhe klo 10 kokoontui jumalanpalvelukseen. Pöydän päähän istui isäntä itse lukien Lutheruksen postillasta pitkät saarnat, eikä tilaisuudesta saanut olla poissa perheen pieninkään eikä edes tulla levottomaksi. Musiikin harrastus oli perheen vahvimpia puolia, virrenveisuu toi vaihtelua ja lisäsi jumalanpalveluksen juhlallisuutta.

Omaan kirkkoon, Kivennavalle oli matkaa lähes 30 km. Siellä käytiin harvoin, ainoastaan suurimpina juhlapyhinä kesällä, rippikirkossa kerran vuodessa, kihupyhänä ja hautajaisissa. Kun oli suunniteltu kirkkomatka sunnuntaiksi, ei kirkkohevosella enää lauantaina tehty työtä, että se jaksaisi pyhänä juosta. Ylentelän ukot olivat vanhastaan ylpeitä hevosistaan, joiden ohi ei kirkkomatkalla kukaan päässyt. Joulukirkosta palattaessa aina ajettiin kilpaa. Valkjärven kirkolle oli matkaa 8 km ja Rautuun 14 km. Siellä käytiin useammin. Raudun muotipyhät olivat helatorstai, Mikonpäivä ja Pyhäinmiesten päivä, Valkjärven taas kihupyhä, Kirkko-aikana so. Klo 10-12 sunnuntaina, ei kukaan saanut mennä kylään, vaan vasta iltapuolella.

Suuri perhe hajosi jo isän eläessä. Vanhin poika Matti sai kotitalon, vanhan Juhanlan. Toinen poika Pärtty, joka oli taitava takoja, seppä, sai Seppälän tilan, joka oli ostettu. Kolmas poika Juho, sai osan samoin ostetusta Lemmetyn tilasta, osa annettiin nuorimmalle pojalle Mikolle, joka maanviljelyksensä ohella oli tullimiehenä. Neljäs pojista, Yrjö siirtyi arenttimylläriksi Anttolan myllylle. Tuomas ja Pekka, seuraavat pojat, muuttivat Ahjärvelle, jossa he harjoittivat rakennusmestarin ammattia maanviljelyksen ohella, rakentaen mm. monet Kannaksen koulutaloista.

Perheen keskinäisiä suhteita kuvaa seuraavakin tapaus. Kun vanha patriarkallinen isäntä v. 1910 kuoli, oli hautajaisten jälkeen edessä pesänjako ja perintöriidat. Perheen 7 poikaa pistäytyivät kenellekään puhumatta kujan luhtiin. Siellä istuttiin olkikupojen päällä ja sovittiin asiat, joista ei edes omalle akalleen kukaan veljeksistä virkkanut. Sovitut osarahat aikanaan asianomaisille suoritettiin kenellekään syrjäiselle kertomatta, ei jäljestäpäin eikä takaapäin kuulunut mielipahaa tai kateutta.

Arkityö oli ankaraa ja tiukkaa, varsinkin kesällä oli kiirettä. Heinä lyötiin viikatteilla ja koottiin haravilla. Viikatteet taottiin teräviksi. Jo aamuvarhaisella kuului vasaran kalke, kun parikymmentäkin viikatetta oli teroitettava ja aamukasteella oli ehdittävä vielä lyömään heinää poikki. Niityt olivat luonnonniittyjä, nimet Konttisuo, Ruokasuo, Ämmäruokimus osoittivat, että ne olivat suosta perattuja. Myöhemmin samoilta niityiltä korjattiin ojitusmenetelmin miesmitta-kauraa.

Juhanlassa oli normaalioloissa 20 lehmää, 6 hevosta, mutta heinä ja vilja riittivät, olipa kolmivuotistakin viljaa aitoissa. Säästettiin pahojen päivien varalle. Naurista kasvatettiin runsaasti. Halmeilta koottiin syksyisin 70-100 säkkiä. Maanviljelys oli vanhastaan kaskeamista, sitä osoittivat paikannimet Yksinäisraae, Tattarraae, Uuspelto, Palantaho, Hongikonaho, Aitarikkoaho jne. Luetelluilla paikoilla kasvoi 1900-luvulla metsää, koivikkoa ja lepikkoa (vitsikkoa), mutta maanpohja ja kivirauniot osoittivat, että se oli aikoinaan ollut viljeltyä. Myöhemmin opittiin lannan käyttö, joten kaskeaminen jäi kaali- ja naurismaan osalle. Lanta ajettiin kesannolle juhannuksen aikaan, jolloin kylvettiin juhannusruis. Keväällä kylvettiin suvikasta, so. kevätruista, ja syksyllä syysruista. Juhannusruista viljeltiin siksi että syyspoikivat saivat orasta. AIV-rehua ei osattu valmistaa, vaan oras syötettiin tuoreena tai kuivattiin. Myöhemmin opittiin valmistamaan painorehua ja aikanaan AIV-rehuakin. Lehmät olivat enimmäkseen kevätpoikivia, joille saattoi talvella syöttää olkia. Keväällä kilpailtiin, kenen lehmät kauemmin olivat läävässä; se oli varallisuuden puntari.

Talvisin tehtiin käsitöitä. Käsityötaito oli kunnia-asia, ja jo nuoresta alkaen lapset siihen totutettiin, Vanhin Pyykön veljeksistä, Matti, oli puuseppä eli nikkari. Aina hienommasta kanteleesta alkaen rekiin ja rakennuksiin asti hänen kirveensä veisti taitavasti. Rakennushirret vestettiin leveällä piilulla, lankut sahattiin pitkällä, kahden miehen käsisahalla korkeilla telineillä. Niin rakennettiin suuretkin pytingit. Rekiä vietiin Pietariin ja muihinkin kaupunkeihin markkinoilla myytäväksi samoin kelkkoja, joita jo pikku pojatkin osasivat nikkaroida. Sukset olivat myös yhteen aikaan tärkeä tuote. Ylentelästä ne piti tilata.

Naiset taas puolestaan kehräsivät ja kutoivat. Villa, pellava ja karvat jalostuivat heidän käsissään. Kotivärjäys oli muodissa, myös luonnosta saaduilla väreillä. Niin syntyivät sarat ja sarssit, piikot ja puolvillaiset raanut ja peitot, vällyt ja hevosloimet, ohjakset ja karvalankamatot ihan itsestään, eikä siinä saanut kiuru laulaa kuontalolla so. talven aikana oli kaikki tehtävä ennen kuin muuttolinnut saapuivat.

Kotiseuturakkauteen kuului myös maahenki, so. rakkaus maalaiselämään, maalaiskotiin, maatyöhön. Vanhojen isäntien periaatteena että poika oli opetettava havutukille, muuten siitä ei mitään tule. Opiskelijat olivat herroja. Maataloudelliset koulut saivat sentään armon. Opinteille aikova sai taistella näitä periaatteita vastaan. Henkisiä harrastuksia ei silti laiminlyöty. Lukurenkaita perustettiin, laulukuoroihin ja torvisoittokuntiin osallistuttiin jne. Juhanlan 7 veljestä olivat viulunsoittajia järjestään, toiset jopa pelimanneja.

Häät, hautajaiset ja jokavuotiset kostreisut toivat virkistävää vaihtelua kylän elämään. Sukulaisia oli paljon ympäri pitäjää, sillä oli toteutunut sananparsi akka Ylentelästä ja tuvanhirret Korpkylän salolt. Ylentelässä olikin aina paljon tyttöjä. Eräälläkin Pyykön ukolla oli 7 tyttöä joista oli hoenta:

Mari Piri piikaa Liisa, Kaisa liikaa, Ieva ilman aikojaan, Vapost tuli vanhapiika, Hetist ei tult hevonhäntääkään.

Kerrottakoon lopuksi muutama kyläläisiä luonnehtiva kasku. Ukkolais-Paavo oli humalapäissään vähän häijy ja saattoi ajaa koko perheen pakkaseen, mutta yksin jäätyään tupaan katui kohta tekoaan ja aukaisten oven huusi surkealla äänellä: tupa pallaa, tupa pallaa! Siitä perhe tiesi että rauha oli maassa ja palasi takaisin tupaan.

Isä-Ylli kävi muiden muassa Pietarissa maaslitsaa ajamassa. Mutta kilpaa ajettaessa hänen pienestä hevosestaan ajettiin aina ohi. Tästä ei isä-Ylli suinkaan suuttunut, vaan tuumi rauhallisesti: Tulloohan niitä toisii. Tästä tuli puheenparreksi: tullooha niitä toisii, ko Isä-Yllin herroi.

Aatu Pyykkö oli varsinkin vanhana kärttyinen, eikä mikään oikein ollut hänen mielikseen. Aatun vaimo oli vaimojen parhaita makealla äänellään aina selittämään asiat parhain päin ja lievittämään kärttyisyyttä. Kun Aatu taas tapansa mukaan oli kaikesta kiukutellut, pyysi vaimo kaivolta vettä hakemaan avukseen. Kun ei muuta ollut syytä, sanoi ukko hampaittensa välistä: ja ko tuuloo, mie paan hamehein ettee, lepytteli vaimo levitellen ympärpoimuistaan tuulensuojaksi.

Kaivolaisella rakennettiin syvää kellaria, Vanha isäntä tarkasteli työtä ja pelkäsi poikansa puolesta varoitellen: sie Tuomas, jos käyt katolt puttoomaa, ni puttoo maall päi, älä puttoo syvvää kuoppaa.