www.pyykko.fi

Tutkielma Pyykönmäen talojen sijainneista Janne Pyykkö, 25.10.2005

Tämä sivu dokumentoi paitsi Pyykön suvun kotiseuturetken kannaksen Karjalaan myös tutkielman Pyykönmäen talojen sijainneista Ylentelän kylässä vanhassa Kivennavan kunnassa. Vierailimme Ylentelässä lauantaina 15.10.2005, jolloin löysin yhden talon kivijalan. Jälkikäteen se voidaan päätellä Ukkolan taloksi (Jussi Pyykön perikunta). Jos joskus tehdään uusi retki Pyykönmäelle, muiden talojen kivijalat voidaan etsiä tällä sivulla olevien vihjeiden perusteella.

Sivun päivitykset

Tämän sivun ensimmäinen version tein 21.10.2005. Siihen kommentteja lähetti Pekka Pyykkö tarkistettuaan faktoja Kivennapa-kirjasta sekä isältään Yrjöltä ( Pyykköjen tulo Kivennavalle sekä Käkisalmeen muuton ajoitus). Nämä muutokset sekä valokuvia lisäsin toiseen versioon, jonka päiväys on 25.10.2005.

Matka Ylentelään Pyykönmäelle 15.10.2005

Pyykön suvun sukuretki tehtiin pikkubussilla 12 hengen voimin 15.-16.10.2005. Haluan lausua parhaimmat kiitokset lähisukulaisilleni Yrjölle, Liisalle, Pekalle, Harrylle, Kertulle, Matille, Hannulle, Marialle ja Heikille antoisasta matkaseurasta, sekä matkanjohtaja Marja Johanssonille (o.s. Pyykkö) ja autonkuljettaja Laurille onnistuneista matkan järjestelyistä.

Ylitimme Venäjän rajan Vaalimaalla klo 11, josta ajoimme Viipuriin 58 km. Söimme Viipurissa, jonka jälkeen ajoimme 72 km Pietarin valtatietä, josta käännyimme pohjoiseen ajaen 3 km Kivennavan keskustaan. Sieltä tie jatkui koilliseen 7 km kohtuullisena, jonka jälkeen 14 km kuoppaisena ja hitaana. Sen jälkeen tie parani ja 4 km jälkeen tulimme Ylentelän tiehaaraan, josta käännyimme vasemmalle ajaen 1,5 km luoteeseen, josta käännyimme oikealle Pyykönmäelle. Näin matkaa kertyi rajalta 160 km ja perille tulimme Suomen aikaa klo 17.

Myöhemmille vierailijoille tiedoksi, että on Ylentelään parempikin reitti. Se eroaa Pietarin valtatieltä aiemmin ja kulkee Valkjärven ja Raudun keskustojen kautta. Silloin matkaa kertyy noin 172 km ja koko matka sujuu ilman kuoppia.

GPS-mittaukset ja siitä muodostettu kartta

Tulimme Pyykönmäelle tunti ennen auringonlaskua sateisessa säässä. Tänne ensimmäinen Pyykkö muutti Oulun seudulta ilmeisesti 1600-luvulla. Näin ainakin sikäli kuin uskomme Kivennapa-kirjaa, joka kertoo Pyykköjä olleen Kivennavalla isovihan (1713-1721) jälkeen joten kyllä kai ennenkin. Sitä aiempia varmoja tietoja ei ole, koska isoviha hävitti asiakirjat. Vanhoja kirkonkirjoja voi selata internetissäkin osoitteessa www.genealogia.fi/hiski. Pikaisella haulla löysin merkinnän 23.4.1738 kastetusta Henricus-lapsesta, jonka isä oli ”Matth. Pykö” kylästä, jonka nimi oli ”Yländölä”.

Nuo ovat kuitenkin siinä määrin kaukaisia asioita, että enemmän matkalla yritettiin muistella Pyykön veljessarjaa 1800-luvun lopussa. Silloin perheeseen kuului 7 poikaa, joiden nimet olivat A, B, Juho, D, E, F ja G (?). Veljekset tunnettiin kylällä komeasta ulkonäöstään, sillä Juho oli 202 cm ja lyhinkin veljes 185 cm. Pyyköt asuivat Ylentelässä vuoteen 1939 asti.

Laakeaa mäkeä peitti niitty sekä siellä täällä suurempia kiviä ja niiden vieressä muutama koivu. Niityn keskus kohosi reunoja ylemmäksi siten, ettei niityn yhdeltä laidalta voinut nähdä toiselle. Lähdin kävelemään laajaa niittyä ympäri GPS-paikantimen kanssa. Poikkesin niityltä metsään, jos siellä näytti olevan kiinnostavia kivikasoja. Löysin yhden talon kivijalan. Tallensin kivijalan ja kivikasojen paikat GPS-paikantimen muistiin. Myöhemmin merkkasin GPS:ään myös Saijanjoen (Kivennapa-kirjassa Saaenjoki) sillan paikan päätiellä. Alla on mukaelma GPS-paikantimelle piirtyneistä tiedosta.

Kivijalan tarkaksi sijainniksi merkitsin N 60°31,257 ja E 30°01,186.

Niittyä kiertäessäni sain soiton kännykkään, että ilta pimenee ja että olemme pian lähdössä pois Pyykönmäeltä. Hiukan harmitti jättää tehtävä kesken, koska niityn koillispää oli vielä kiertämättä ja kivijalat etsimättä. Oikaisin niityn yli bussille. Näin niityn muoto ei muodostunut GPS-laitteella aivan täydelliseksi.

Historiallinen kartta

Meillä oli matkalla mukana myös Kivennapa-kirjasta kopioitu historiallinen kartta, joka ainakin periaatteessa kertoo Pyykönmäen talojen sijainnit. Kartassa ei ole mittakaavaa eikä niittyä ole piirretty. Ainoa yhteinen tekijä GPS-kartan kanssa on silta Saijanjoen yli (kartassa Anttolan mylly). Yritin verrata GPS-karttaa ja historiallista karttaa silmämääräisesti. Pikaisella silmäyksellä voidaan todeta, että kartoissa ei ole ristiriitoja. Ne todella kuvaavat samaa aluetta. En kuitenkaan pystynyt päättelemään minkä talon kivijalan olin löytänyt.

Seuraava luettelo talojen nimistä ja omistajista on kopioitu Kivennapa-kirjasta.

Pyykönmäki Höltänmäki 1. Juhanla Toivo ja Aino Pyykkö 12. Sakari ja Aune Kähönen 2. Tuomaala Antti ja Eeva Pyykkö 13. Tuomas Kaivolainen 3. Seppälä Viktor Pyykkö, Mikko Pyykön perikunta 14. Pekka ja Hedvik Kaivolainen 4. Aatun-Mikkola Mikko ja Kaisa Pyykkö 15. Toisiin-Mikkola Mikko ja Hedvik Hölttä 5. Aatun-Anttila Tahvo Pyykön perikunta 16. Junala Tahvo ja Juho Hölttä 6. Tahvola Pekka Pyykön perikunta 17. Antti Kähösen perikunta 7. Yllin-Pekkola Pärtty Suutari 18. Tuomas ja Helena Kähönen 8. Suutarla Nestor ja Tyyne Lehtonen 19. Pennala Antti Pennan perikunta 9. Ukkola Jussi Pyykön perikunta 20. Yllölä Matti ja Anni Vanhanen 10. Jussila Juho Pyykön perikunta 21. Höltän-Tommila Jalmari ja Hilma Lemmetty 11. Puoliväli

Satelliittikuvat

Matkan jälkeen tutustuin maps.google.com -palvelun satelliittikuviin, joista olen koostanut alla olevan kartan. Tavoitteeni oli löytää kartasta Pyykönmäki. Keltaisia peltoja Kivennavan kunnassa on ainakin riittävästi. 30 minuuttia etsittyäni olin varma, että olin löytänyt saman niityn, jossa olin 2 päivää aiemmin kävellyt. Ottakaapa kartta käteen ja yrittäkää itse etsiä! Vihjeeksi se, että ylhäällä näkyy Vuoksi ja vasemmalla Valkjärvi.

Satelliittikuva on varsin mielenkiintoinen, sillä maantiet ja rautatiet hädin tuskin erottuvat. Pitkät vaaleat suorat linjat lienevät voimalinjoja.

Missä Pyykönmäen niitty on? No siellä kuvan keskellähän se. Alla on suurennus tuosta alueesta. Tarkasti katsomalla kuvasta voi erottaa päätien ja kylätien kuten myös aavistuksen Saijanjokea ja sillan paikan joen yli.

GPS-kartan ja satelliittikuvan yhdistäminen

Vaikka satelliittikuvan pellon muoto näytti lupaavan tutulta, oli syytä varmistaa asia asettamalla GPS-kartta ja satelliittikuva päällekkäin. Alla olevassa kuvassa sovitus on tehty suurennetun satelliittikuvan päälle käyttämällä yhdistävinä pisteinä siltaa ja niityn muotoja. Sovittavana ohjelmana on käytetty Photoshoppia, jossa GPS-kartalle on ylempänä layerina asetettu 66 % läpinäkyvyys (opacity=34%).

Kartat sopivat yhteen hämmästyttävän hyvin. Niitty asettuu kohdalleen kuin valettu ja löydetty kivijalka on juuri oikealla paikalla. Kun aiemmin mainitsin, että niityn laajuus jäi GPS-kartassa koillisen puolelta vajaaksi, nyt satelliittikuva täydentää niityn muodon. Satelliittikuvasta näkyy, että niitty jatkuisi myös pohjoiseen, joskaan tuota niityn osaa en havainnut maastossa. Ehkä siinä on jokin kapea metsäsaareke välissä? Seuraava Pyykönmäen retkeläinen tarkistakoon asian.

Historiallisen kartan ja satelliittikuvan yhdistäminen

Jos oli GPS-kartan ja satelliittikuvan yhdistäminen mielenkiintoista, vielä hauskemmaksi asia muuttui, kun yhdistin historiallisen kartan ja satelliittikuvan. Yhdistäminen tapahtuu nyt idässä sillan (Anttolan mylly) ja lännessä Höltänjärven (toinen nimi Kärpäsjärvi) avulla. Historiallista karttaa joutuu hiukan pyörittämään, jotta sovitus osuu kohdalleen.

Kuten kuvasta näkyy talot tuntuvat asettuvan pelloille ja pellonreunoihin järkeviin paikkoihin. Pidän tältä pohjalta varmana, että sovitus on luotettavasti ja oikein tehty. Nostakaamme hattua 1800-luvun lopun kartanpirtäjien tarkkuudelle! Kaiken varmistaa talo numero 9, joka asettuu juuri siihen paikkaan, josta kivijalka löytyi. Talo on Ukkola, Jussi Pyykön perikunta.

Pyykönmäen keskellä ovat sijainneet talot 1, 2, 7 ja 8 (Juhanla, Tuomaala, Yllin-Pekkola, Suutarla). Tämä on yhtäpitävää sen perimätiedon kanssa, että Pyykönmäen keskellä on ollut taloja. Neuvostoliiton aikana nämä talot on purettu kivijalkoineen, sillä Maria ja Heikki kertoivat etsineensä taloja niityltä kesällä 2004 kuitenkaan löytämättä. Samoin ovat hävinneet niityn halkaisevat tiet. Nykyinen kärrytie kulkee niityn pohjoislaitaa.

Talo 3 sijaitsee niityn laidassa. Siinä lähellä oli yksi kivikasa, jonka voisi seuraavalla retkellä tarkistaa oliko se sittenkin Seppälän talon kivijalka.

Talot 4, 5 ja 6 (Aatun-Mikkola, Aatun-Anttila ja Tahvola) sijaitsevat pohjoisella niityllä. Kuten aiemmin kerroin siellä en käynyt lainkaan etsimässä.

Talo 10 (Jussila) ei tarkkaan ottaen sijaitse Pyykönmäellä. Se on toisella pienemmällä pellolla Pyykönmäen eteläpuolella. Tuon talon kivijalka olisi hauska etsiä, sillä luettelon mukaan talossa asui ukkini Väinö Pyykön isä Juho Pyykkö.

Käkisalmessa 15. ja 16.10.2005

Ylentelän kylän Pyykönmäeltä matka jatkui illaksi Käkisalmeen, jossa olimme yötä sanatoriumissa. Illastimme paikallisessa kuppilassa. Sunnuntaina sanatorium tarjosi aamiaisen, jonka jälkeen tarkastimme Käkisalmen Tenkalahden aluetta. Sinne ukkini Väinö Pyykkö muutti perheineen vuonna 1929 mennäkseen töihin Valdhofin tehtaille. Sieltä Yrjö (syntynyt 1930) ja Harry (synt. 1933) löysivät monia muistikuvia: talon takainen mäntykangas, koulu, urheilukenttä, uintipaikka Porkanniemessä, josta oli näköyhteys Laatokkaan. Väinö ja Helena Pyykön taloa haettiin, mutta sitä ei löytynyt, sillä sen paikalla oli uusi lähiö ja asukkaat. Pyykön talon paikannus sinänsä onnistui 20 metrin tarkkuudella, sillä apuna oli paitsi Yrjön ja Harryn muisti, myös Ankin (synt. 1928) muistinvarasesti piirtämä kartta. Isälläni Hannulla (synt. 1938) ja Marilla (1940) ei nuoruutensa vuoksi muistikuvia ollut, sillä perhe ei palannut jatkosodan aikana Käkisalmeen vaan asettui pysyvästi Keuruulle.

Matkan jälkeen on yritetty muistella vaiheita ennen Käkisalmea. Ilmeisesti vuonna 1926 Väinö ja Helena ovat muuttaneet Pyykönmäeltä ensin Valkjärvelle, joka oli kotikylästä vain 10 km matkan päässä. Onko Väinö käynyt jo sieltä Käkisalmen Valdhofilla töissä tai kenties Valdhofia rakentamassa, siitä ei ole saatu varmuutta. Joka tapauksessa Valkjärvellä näki päivänvalon Pertti (synt. 1927) ja Anki, kunnes Käkisalmeen muutettiin 1929.

Paluu Suomeen 16.10.2005

Palasimme Suomeen ajaen ensin Rautuun, jossa kahvistelimme. Sieltä jatkoimme Valkjärven kautta Viipuriin, jonka pyöreässä tornissa söimme maukkaasti. Ennen kotimatkaa täydensimme vielä suklaa- ja alkoholivarastojamme paikallisessa halpakaupassa, joka otti vastaan myös euroja.

Lopuksi

Minun osaltani sukuretki oli oikein onnistunut ja inspiroiva paitsi matkaseuran vuoksi myös siksi, että Pyykönmäen talojen paikkoja käsittelevän tutkielman tekeminen ja siitä kirjoittaminen oli hauskaa. Lukijoilta pyydän korjausta puutteellisiin ja virheellisiin tietoihin.

Toivottavasti tämä sivu inspiroi myös seuraavia Pyykköjä Ylentelään ja tekemään lisätutkimuksia maastossa. Ehkä lähden Ylentelään vielä itsekin, kukapa tietää?

Terveisin, -Janne Pyykkö, janne.pyykko(A)gmail.com, Espoossa 21.10.2005 (toinen versio 25.10.2005)

Comments are closed.