Kangasniemen Historia 1

Ohessa Kangasniemen historia 1 (Antero Manninen) poimittuja mainintoja Pyykkösistä.

Kartta sivulta 34, kartassa nro:lla 43 (2 kpl) on Pyykkönen sukunimen esiintymiset Kangasniemellä. Juvan alueella oleva liittyy mahdollisesti Piikkeihin. Hirvensalmen yläpuolella oleva sijoittuu Puulasalmen tienoille, jonka lähistöllä sijaitsee myös Istruala.

Sivulta 30 mainitaan: Puulasalmen Pyykkösistä tietää tarina että he saattoivat jousillaan pudotella ikkunasta pyitä, ja he harrastivatkin pyiden pyyntiä ja kauppaa niillä niin innokkaasti, että he kaupungissa saivat sen johdosta Pyykkösten nimen. Lainaus H. Laitisen käsikirjoituksia SMY:n arkistossa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sivulla 70 mainitaan Niilo Laurinpoika Pyykkönen Istruala 1-2, Hirvensalmi Kuitulan kylä, joka kuului Pellosniemen hallintopitäjän Halilan neljänneskunnan Hirvensalmen kymmenkuntaan.

Sivulta 142 löytyy maininta tilojen siirtymisestä Hirvesalmesta Kangasniemelle 1850: Talolliset Paavo Pyykkönen vanhempi ja nuorempi ynnä Antti Pyykkönen (Puulasalmi nro:t 1 ja 2), Antti ja Tuomas Pyykkönen (Puulasalmi nro 3)…anoivat tilojensa siirtoa Kangasniemeen.

Sivu 155 mainitaan 1561 maanomistajissa anekin nro 201 Manninen, Pyykkönen, vuoden 1664 maanomistajista ei Pyykköstä löydy.

Sivu 458: PUULASALMI

Mainitaan 1645 laaditussa Pietari Brahen tilusten kartassa (s. 107). Brahelinnan läänin pohjoisimpana tilana. Asuma oli samannimisen salmen pohjoisrannalla, Puulasalmen maalla. V. 1647 annetun laamannituomion mukaan joutui Puulasalmelle puolet Persejoen maata: Toinen puoli jäi Unnukkalan silloin jakamattomalle tilalle. Alue oli siis ilmeisesti nykyisten Piipan ja Soipukan talojen vaiheilla. V. 1664 mainitaan Puulasalmen isäntänä Paavo Paavonpoika Pyykkönen. Kyläkuntajärjestyksen vakiinnittua tila tuli ensimmäisenä numerona kuulumaan Kuitulan kylään, kunnes siitä isojako- ja verollepanojärjestelyiden yhteydessä 1800-luvun alkupuolella muodostettiin oma, kolme numeroa käsittävä kylä.

Sivu 460, ensimmäinen säilynyt suomenkielinen perunpöytäkirja vuodelta 1832, jossa mainitaan lautamies Matts Pyköinen.

Sivulta 107 löytyvä kartta, jossa näkyy Puulasalmi.

 

 

Comments are closed.