Sepon tarina:<\/p>\n
Lieksan Viekij\u00e4rvelt\u00e4, etel\u00e4\u00e4n ty\u00f6n per\u00e4\u00e4n<\/strong><\/p>\n Kyll\u00e4 sinulle t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on t\u00f6it\u00e4 sanoi Kaukaan ty\u00f6njohtaja Ahtiainen, kun kysyin todistusta ty\u00f6n loppumisesta ja ty\u00f6tt\u00f6myysuhasta, jotta p\u00e4\u00e4sisin Tampereelle jyrsij\u00e4n ammattikursseille. Ahtiainen kuitenkin kirjoitti todistuksen, koska mets\u00e4ty\u00f6t olivat kausiluonteisia. ja n\u00e4in p\u00e4\u00e4sin kokeiden j\u00e4lkeen kirjoille Tampereen Ammatilliseen Kurssikeskukseen jyrsij\u00e4n kurssille v.1970.<\/p>\n Kun kurssi sitten alkoi menin junalla M\u00e4t\u00e4svaarasta Tampereelle ja ensimm\u00e4isen y\u00f6n olin hotellissa. Maanantai aamuna k\u00e4velin j\u00e4nnittyneen uteliaana Hatanp\u00e4\u00e4n varrella sijaitsevaan kurssikeskukseen, jossa ovessa luki \u201d koneistajat\u201d. Katselin hetken aikaa ymp\u00e4rilleni ja n\u00e4in muitakin oppilaita jo tulleen paikalle. Koputin opettajien koppiin, jossa toinen opettajista oli yksin ja puhelimessa k\u00e4skien v\u00e4h\u00e4n t\u00f6yke\u00e4sti poistumaan hetkeksi.<\/p>\n Kun sitten aikani katselin ja toinen nuorempi opettajista tuli paikalle, menin opettajien koppiin uudelleen ilmoittautumaan. Nuorempi opettajista oli nimelt\u00e4\u00e4n Veikko Autio ja h\u00e4nen kanssaan ilmoittautumisrutiinit hoituivatkin jo miellytt\u00e4v\u00e4sti. H\u00e4nen kysyess\u00e4 haluanko sorvaus vai jyrsij\u00e4n kurssille vastasin, ett\u00e4 haluan jyrsij\u00e4n kurssille. Se olikin oikea ratkaisu my\u00f6s siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 Autio oli my\u00f6s jyrsij\u00e4n kurssin opettaja.<\/p>\n Ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tutustuimme talon tapoihin ja siit\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 j\u00e4i erityisesti mieleeni, kun Kuusamosta kotoisin olevalle oppilaalle nimelt\u00e4\u00e4n Heikkinen, vanhempi opettaja ilmoitti, ett\u00e4 kurssin jatkumisen edellytyksen\u00e4 on menn\u00e4 heti huomenna leikkauttamaan pitk\u00e4 tukkansa.<\/p>\n P\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4tteeksi k\u00e4velimme Nekalaan n. 3 km miss\u00e4 meille oli j\u00e4rjestetty parakkimajoitus. Majoittuneena oli varmaan satoja oppilaita, jotka k\u00e4viv\u00e4t eri kursseja non-stop periaatteella. Alueella oli ruokala, saunat ja majoitusparakit yhteisine keitto ja oleskelutiloin. Miehille ja naisille siell\u00e4 oli omat parakkinsa. Ruokailun j\u00e4lkeen meid\u00e4n kurssi jaettiin parakkeihin kahden hengen huoneisiin. Ensimm\u00e4isen k\u00e4mpp\u00e4kaverini nime\u00e4 en en\u00e4\u00e4 muista.<\/p>\n Ammattikurssi oli ns. ty\u00f6llisyyskursseja, jossa majoitus, ruoka, opiskelu, ja kerran kuukaudessa ilmainen junalippu kotiin sek\u00e4 10 mk:n (1,68 euroa) p\u00e4iv\u00e4raha kuului luontaisetuihin. Opinnot sis\u00e4lsi my\u00f6skin teoria tunteja, joten viikot kuluivat tosi nopeasti ja kiinnostus oppia ammatti metallialalta oli erityisen mieleinen.<\/p>\n Kes\u00e4lomaksi menin kotiin Viekij\u00e4rvelle, jossa \u00e4idill\u00e4 oli viel\u00e4 pienviljelystilalla tarvetta tehd\u00e4 hein\u00e4t\u00f6it\u00e4 3-4:lle lehm\u00e4lle ja vasikoille. Hevonen myytin t\u00e4ll\u00f6in, kun en en\u00e4\u00e4 ollut l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 propsien ja tukien ajoon hevosella.(Is\u00e4n apuna ehdin olla hevosajossa talvisin ja propsin teossa kes\u00e4isin n. 6-7 vuotta mm. Ruunaassa, Inarissa, Kontiovaarassa). Saimaan kanavan uudelta linjalta olin \u201364 mets\u00e4t\u00f6iss\u00e4 v\u00e4h\u00e4n aikaa Einari sed\u00e4n kanssa.<\/p>\n Kotona oli viel\u00e4 Martti, Marjatta ja Kari. Matti oli jo osuusliike Pielisell\u00e4 t\u00f6iss\u00e4 myyj\u00e4n\u00e4. Martti k\u00e4vi silloin Lieksassa hitsaajan kurssia, kun h\u00e4nen aiemmin k\u00e4ym\u00e4ns\u00e4 paperipuolen ammattikoulu ei tuonut toivottua ty\u00f6paikkaa. Marjatta oli juuri p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt kansalaiskoulun ja k\u00e4vi kurssia Nurmeksen kansanopistolla ja Kari k\u00e4vi viel\u00e4 kansakoulua. Is\u00e4 Tauno oli kuollut \u201368 sotavammansa j\u00e4lkiseurauksiin. Einari set\u00e4 oli menehtynyt edellisen\u00e4 vuonna.<\/p>\n Kurssi jatkui Tampereella yhteens\u00e4 n.12 kk kun viel\u00e4 erikoistuin aarporaajaksi. Kurssivuonna k\u00e4vin Ty\u00f6v\u00e4enopistossa iltaisin opiskelemassa Englannin alkeita, joka my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4nvaiheessa osoittautui todella tarpeelliseksi ty\u00f6st\u00f6keskusten CNC- ohjelmoinnin ja k\u00e4yt\u00f6n vuoksi. Lis\u00e4ksi panostin todella opintoihin, niin teoria kuin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n harjoituksissa ja sainkin v.71 p\u00e4\u00e4st\u00f6todistuksen, jolla oli mukava hakea ty\u00f6paikkaa.<\/p>\n Ensimm\u00e4inen metallialan ty\u00f6paikka oli Tampella Oy, Tampereella. Aloitin siell\u00e4 Kurssiopettajani Aution suosituksilla, ne toivat 10 penni\u00e4\/h lis\u00e4palkkaa kun kerroin ty\u00f6h\u00f6nottajalle Aution terveiset. Tehdas sijaitsi Tammerkosken rannalla ja oli ns. kanta- Tampella. Ty\u00f6njohtajalle ilmoittautumisen j\u00e4lkeen tutustuimme tehtaan eri osastoihin. Siell\u00e4 oli runsaasti erilaisia ty\u00f6st\u00f6koneita, sorveja, jyrsinkoneita, erilaisia porakoneita ja aarporia sek\u00e4 hiomakoneita. Kokoonpano-osasto oli viel\u00e4 erikseen.<\/p>\n Ensimm\u00e4inen ty\u00f6koneeni oli iso aarpora ja toisessa vuorossa teki t\u00f6it\u00e4 jo kokenut ammattimies. Ty\u00f6 oli kaksivuoroty\u00f6t\u00e4 ja ensi alkuun tein tuntit\u00f6it\u00e4 jotta opin koneen ja talon erilaiset koneistusty\u00f6t. Tehtaassa oli lattiana pystyyn asetetut puupalikat ainakin koneistamossa. Tehdasalue oli ymp\u00e4r\u00f6ity aidalla ja portilla oli porttivahti. Vanhemmat aarporarit p\u00e4ivitteliv\u00e4t, jotta on ty\u00f6 muuttunut kummalliseksi kun talven aikana ei en\u00e4\u00e4 kerki\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n omaa keskimoottoria virapelina veneeseen!<\/p>\n Ensi alkuun asuin Nekalassa kurssiaikaisessa parakkimajoituksessa, mutta sitten sain uudesta kerrostalosta kimppakolmio huoneistosta edullisen oman huoneen, josta k\u00e4sin k\u00e4vin ty\u00f6ss\u00e4 v\u00e4h\u00e4n aikaa. Sitten kurssikaverilta Matilaiselta vapautui alivuokralaisk\u00e4mpp\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4\u00e4 ty\u00f6paikkaa, joten muutin siihen. Asunto sijaitsi Pyh\u00e4j\u00e4rvenkadulla H\u00e4meenpuiston ja Pispalanharjun v\u00e4lill\u00e4 ja josta ty\u00f6paikka sijaitsi n. 20 min k\u00e4velymatkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n Omaan asunnon puute ja t\u00f6iden vaativuuden lis\u00e4\u00e4ntyminen urakkaty\u00f6n muodossa, josta aloitteleva koneistaja ei kuitenkaan saanut toivomaansa palkkaa her\u00e4tti ajatuksen muuttaa paikkakuntaa ja ty\u00f6paikkaa Lahteen jossa Tampellan miehet kehuivat Upon maksavan erityisen hyv\u00e4\u00e4 palkkaa. Velimies Matti oli Upolla, ja k\u00e4ydess\u00e4ni Lahdessa kyl\u00e4ss\u00e4 h\u00e4nen luonaan rupesin harkitsemaan ty\u00f6paikkaa Lahdessa.<\/p>\n Lehdess\u00e4 oli sitten aarporaajan paikka avoinna Lahteen Enwe Oy:lle, l\u00e4hetin hakemuksen sinne \u201371 syksyll\u00e4 ja sain kutsun haastatteluun. K\u00e4vin sitten Enwell\u00e4 haastattelussa ja ylity\u00f6njohtaja Tuominen oli kiinnostunut hakemuksestani sek\u00e4 lupasi soittaa, kun ajankohta on selvill\u00e4 milloin voisin aloittaa heill\u00e4. Palkkaakin Tuominen lupasi n.1,5 mk\/h enemm\u00e4n kun mit\u00e4 sain Tampellassa. Niinp\u00e4 sanoin itseni irti Tampellasta vaikka Lahden ty\u00f6st\u00e4 ei kuulunut viel\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa palasin v\u00e4h\u00e4ksi ajaksi takaisin kotiin Viekij\u00e4rvelle.<\/p>\n Kun Marjatta ja Jouko sitten alkoivat my\u00f6skin puhumaan l\u00e4hd\u00f6st\u00e4 Lahteen ty\u00f6nhakuun, niin min\u00e4kin hetken mietitty\u00e4ni lupasin l\u00e4hte\u00e4 my\u00f6skin. Niinp\u00e4 jo parin kuukauden p\u00e4\u00e4st\u00e4 olin matkalla Marjatan ja Joukon kanssa Lahteen.Matti oli ollut t\u00f6iss\u00e4 Upolla tuolloin jo pari vuotta. Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Marjatta ja Jouko k\u00e4vi kysym\u00e4ss\u00e4 t\u00f6it\u00e4 Askolta ja he saivat molemmat t\u00f6it\u00e4 samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Min\u00e4 menin kysym\u00e4\u00e4n Enwelt\u00e4 miten asia on edennyt jo aikaa sitten k\u00e4yntini j\u00e4lkeen? Tuominen sanoi koettaneensa soittaa minulle Tampellaan, mutta ei ollut saanut minua kiinni. Niinp\u00e4 kirjoitin ty\u00f6sopimuksen samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ja ty\u00f6 alkaisi saman tien.<\/p>\n Martti veli oli my\u00f6s kiinnostunut muuttamaan Turun keikkat\u00f6ist\u00e4 Lahteen ja niinp\u00e4 haimme sitten sisarusten kanssa yhteisen asunnon Mukkulasta nelj\u00e4n huoneen ja keitti\u00f6n rivitaloasunnon. Pienempi\u00e4 asuntoja ei ollut saman tien saatavilla, joten siihen h\u00e4t\u00e4\u00e4n se oli ainoa keino. Muutimme vapaana olleeseen asuntoon parin p\u00e4iv\u00e4n kuluessa Marjatta ja Jouko, Martti ja Seija ja min\u00e4 silloin viel\u00e4 poikamiehen\u00e4. Jouduimme tekem\u00e4\u00e4n vuoden vuokrasitoumuksen jotta saimme sen asunnon ja vuokra oli siihen aikaan 840 mk\/kk.<\/p>\n Martti sai hitsaajan t\u00f6it\u00e4 Hollolasta Murskauskoneelta. Muutimme siis Lahteen 9.12.1971. Ty\u00f6ni Enwell\u00e4 oli alusta asti aarporaajan ty\u00f6t\u00e4 mihin tuli lis\u00e4ksi varsin pian kokoonpanot\u00f6it\u00e4, kun muut eiv\u00e4t halunneet tehd\u00e4 ylit\u00f6it\u00e4 niin min\u00e4 sitten tein ylity\u00f6n\u00e4 kokoonpanot\u00f6it\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n aarporausty\u00f6n p\u00e4\u00e4lle. Saman talven aikana teimme Joukon kanssa yhdess\u00e4 enwel\u00e4isen ty\u00f6kaverin Renkom\u00e4ell\u00e4 sijaitsevan omakotitalon alakerrassa vanerista meille moottoriveneen. Vene oli 6 mm mahonkivaneria ja oli 4 m pitk\u00e4 ja 1, 4 m leve\u00e4 ja tarkoitettu n. max 15 hv moottorille. Ty\u00f6t sujuivat kaikilla hienosti ja harrastimme Martin ja Joukon kanssa lenkkeily\u00e4 Mukkulasta k\u00e4sin ja joskus k\u00e4vimme my\u00f6s urheilukeskuksessa lenkill\u00e4.<\/p>\n Viel\u00e4 vuonna \u201372 kes\u00e4ksi otin ty\u00f6st\u00e4 lopputilin sill\u00e4 puheelle, ett\u00e4 tulen syksyll\u00e4 takaisin, jotta sain olla auttelemassa Viekij\u00e4rvell\u00e4 \u00e4iti\u00e4 nuorinta velje\u00e4 Karia Suotorpan hein\u00e4- ja viljankorjuut\u00f6iss\u00e4. Syksyll\u00e4 sitten palasin Lahteen ja takaisin Enwelle t\u00f6ihin. Syksyll\u00e4 menin sitten joku viikonloppu tansseihin Lahdessa, paikka oli siihen aikaan ns. osake. Siell\u00e4 sitten tapasin Tohmaj\u00e4rvelt\u00e4 kotoisin olevan nykyisen vaimoni Eilan. H\u00e4n oli k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4 lahdessa kyl\u00e4ss\u00e4 ja p\u00e4\u00e4tti k\u00e4yd\u00e4 my\u00f6skin osakkeella. Siit\u00e4 sitten alkoi seurustelu ja 73 tammikuussa menimme kihloihin ja hein\u00e4kuussa meid\u00e4t vihittiin Viekij\u00e4rven kirkossa. Yhteisasunnosta Mukkulassa ja Martti ja Seija muutti vuokralle Kukkilaan, (my\u00f6hemmin omaan asuntoon). Marjatta ja Jouko saivat Askon ty\u00f6suhdeasunnon Kolkankadulta (my\u00f6hemmin muutto Forssaan ) ja min\u00e4 ja Eila menimme alivuokralle Mukkulaan Reppurin kadulle.<\/p>\n Seuraavana kes\u00e4n\u00e4 olimme h\u00e4iden j\u00e4lkeen sit\u00e4 mielt\u00e4 jotta pit\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 kokonaan omaan asuntoon. Lahdessa oli asunnot eritt\u00e4in tiukassa hyv\u00e4n ty\u00f6tilanteen vuoksi, joten mietimme l\u00e4ht\u00f6\u00e4 Helsinkiin. Keskustelin asiasta ty\u00f6paikalla Tuomisen kanssa ja h\u00e4n lupasi hankkia meille ty\u00f6suhdeasunnon. Olimme hyvill\u00e4mme Enwen vastaantulosta ty\u00f6suhdekaksion muodossa, kun vuokra oli vain n.300 mk\/kk. Saman tien k\u00e4vimme pankissa ilmoittautumassa asuntos\u00e4\u00e4st\u00e4jiksi. Ty\u00f6 siis jatkui Enwell\u00e4 ja asetuimme paikoillemme sill\u00e4 mielell\u00e4, ett\u00e4 asutaan ja elet\u00e4\u00e4n sitten Lahdessa. Pirjo tyt\u00e4r syntyi meille 1975 asuessamme viel\u00e4 Mets\u00e4pellossa.<\/p>\n Edellisen\u00e4 vuoden kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 tuli jo pankista kysely koskien asuntos\u00e4\u00e4st\u00f6kohdetta Saksalassa, n. 2 km keskustasta, ett\u00e4 siell\u00e4 aloitetaan rakentaa kerrostaloa Py\u00f6kkipolulle, jotta teemmek\u00f6 jo varauksen siihen taloyhti\u00f6\u00f6n? Mietitty\u00e4mme asiaa p\u00e4\u00e4timme tehd\u00e4 varauksen 3-huonetta ja keitti\u00f6n asuntoon. Kes\u00e4kuun 13 p\u00e4iv\u00e4 1975 p\u00e4\u00e4simme muuttamaan uuteen asuntoomme Py\u00f6kkipolulle. Muuttoa oli auttamassa sisaruksia ja Jouko, Eila oli tuonut py\u00f6r\u00e4n kanssa jo aiemmin kevyempi\u00e4 astioita h\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 ollessa hoitamassa Pirjoa. Minulla oli samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tentti Helsingiss\u00e4 ja tulin Py\u00f6kkipolulle, kun viimeisi\u00e4 tavaroita kannettiin sis\u00e4lle. Eilan \u00e4iti Aino sanoi, ett\u00e4 otitte liian ison asunnon, niin vastasin h\u00e4nelle leikill\u00e4ni, jotta pit\u00e4\u00e4 sitten ruveta\u201d t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n\u201d asuntoa!<\/p>\n Kes\u00e4lomalle menimme auttamaan hein\u00e4t\u00f6iss\u00e4 ensin Eilan kotiin Tohmaj\u00e4rven Petravaaraan ja sitten minun kotiin Viekij\u00e4rvelle. Vuoden \u201373 paras tienestini oli, kun k\u00e4vin mets\u00e4palstalla mustikassa. Pari vuotta aiemmin myyty leimikko mets\u00e4palstalla oli edelleen pystyss\u00e4, mutta leimikkoa oli huomattavasti laajennettu yli sovitun m\u00e4\u00e4r\u00e4n. Saimme viel\u00e4 neuvoteltua myyntisopimuksen ylimenev\u00e4lle osalle parissa vuodessa kolminkertaiseksi nousseen puun kantohinnan.<\/p>\n Suotorpalle tehtiin \u201370-luvulla porakaivo, joka oli oikea ihme! Aamulla porari laittoi vanhan kaivon pohjalta poran k\u00e4yntiin ja meni ty\u00f6n alettua tupaan kahville. Kahvilta palattuaan porari ihmetteli, kun pora vaan py\u00f6rii tyhj\u00e4\u00e4 paikallaan porattuaan vasta 1,5 m ja nosti poran yl\u00f6s. Pora oli osunut suoraan vesisuoneen kalliossa ja poranrei\u00e4st\u00e4 lensi vesi puolip\u00e4iv\u00e4\u00e4 puiden latvojen korkeuteen. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen ei viel\u00e4 ole vesi loppunut.<\/p>\n Seuraavaksi rakennettiin \u201370-luvun loppupuolella vesijohdot ja sis\u00e4vessa. Vesijohdot ja viem\u00e4rity\u00f6t tehtiin my\u00f6s kes\u00e4loman aikaan ja muut sisarukset hoiti putkien kaivannon teon kaivinkoneen avulla asennukset ja minulle j\u00e4i kaivannon k\u00e4sin t\u00e4ytt\u00f6 lapiolla, kun ei en\u00e4\u00e4 siihen raskittu ottaa kaivinkonetta. Kaivannon t\u00e4ytt\u00f6 kesti varmaan yli viikon, mutta oli hieno juttu, ett\u00e4 viimein saatiin vesijohto ja viem\u00e4ri Suotorpalle.<\/p>\n Vuosi 1976 toi tullessaan meille toisen tyt\u00f6n, joka sai nimen Paula. Teimme silloin sellaisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, ett\u00e4 Eila j\u00e4\u00e4 kotiin hoitamaan lapsia. Samana vuonna Enwe ajautui vaikeuksiin ja se myytiin Raute Oy:lle sek\u00e4 Enwe Oy lakkautettiin kokonaan. Osa meist\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 siirtyi ns. vanhoina ty\u00f6ntekij\u00f6in\u00e4 kaupan mukana Rautelle min\u00e4 muiden mukana. Sik\u00e4li muutos oli hyv\u00e4 ett\u00e4 ty\u00f6matka lyheni puolella, koska silloin Raute sijaitsi keskell\u00e4 Lahtea ( nykyisen euromarketin paikalla). K\u00e4vin t\u00f6iss\u00e4 py\u00f6r\u00e4ll\u00e4 tai k\u00e4vellen. Ty\u00f6ni oli tuolloin kaksivuoroty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n Tauno syntyi 1980 toukokuussa ja touhua riitti pienen pojan ja kahden jo isomman tyt\u00f6n kanssa yllin kyllin. Leikkipaikat oli kuitenkin taloyhti\u00f6mme pihapiiriss\u00e4. P\u00e4iv\u00e4t t\u00e4yttyiv\u00e4t ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ynnist\u00e4 ja Eilalla lasten hoidosta.<\/p>\n Vuonna 1979 muutin ty\u00f6paikkaa Kone Oy:lle Hollolan Salpakankaalle. Ty\u00f6ni oli silloin my\u00f6s aarporausta. Kone Oy oli ostanut iskukonetehtaan juuri Roxon Oy:lt\u00e4 ja tarvitsivat lis\u00e4\u00e4 koneistajia. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa manuaality\u00f6n\u00e4 aarporalla tehtyn\u00e4 iskukoneiden koneistusajat olivat aivan liian pitki\u00e4. Niinp\u00e4 tuotantop\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Bj\u00f6rklund pyysi ty\u00f6njohtaja Liikkasta ja minua asiantuntijaksi mukaansa Ruotsiin katsomaan Sajon ty\u00f6st\u00f6keskusta. Menimme pienlentokoneella Seutulasta ensin Hudiskvall:iin, jonne sumun vuoksi teimme v\u00e4lilaskun ja sitten \u00d6rnsk\u00f6ldsvik:iin. Sielt\u00e4 menimme vuokra-autolla n. 100km p\u00e4\u00e4ss\u00e4 olevalle konepajalle. Siell\u00e4 tutustuimme ruotsalaiseen Sajon ty\u00f6st\u00f6keskukseen ja sit\u00e4 k\u00e4ytti Suomen Lapista muuttaneet koneistajat, joten kommunikointi heid\u00e4n kanssaan oli helppoa. Palasimme samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Suomeen, mutta k\u00e4vimme viel\u00e4 paluumatkalla Atlas Copcon tehtaalla tutustumisk\u00e4ynnill\u00e4.<\/p>\n Seuraavalla viikolla k\u00e4vimme Tanskassa katsomassa Pederssenin tehtaalla heid\u00e4n pystykaraiseen ty\u00f6st\u00f6keskukseen. Kumpikaan edell\u00e4 mainituista ty\u00f6st\u00f6keskuksista ei kuitenkaan ollut oikein sovelias iskukoneiden valmistukseen. Niinp\u00e4 valinta osui japanilaiseen Makino vaakakaraiseen ty\u00f6st\u00f6keskuksen. CNC- ohjelmointikurssin k\u00e4vimme Saksassa. Ty\u00f6st\u00f6keskus tuli sitten Salpakankaalle 1980. Ohjelmoin ja k\u00e4ytin sit\u00e4 n. kolme vuotta. Kun ty\u00f6st\u00f6keskuksia tuli sitten tuotantom\u00e4\u00e4rien noustessa lis\u00e4\u00e4 sain paikan ensin ohjelmoijana ja my\u00f6hemmin menetelm\u00e4suunnittelijana. Vuonna 1986 Kone myi iskukonevalmistuksen silloiselle Rammer Oy:lle, joka oli jo tuolloin Outokummun tyt\u00e4ryhti\u00f6. Menimme mukana ns. vanhoina ty\u00f6ntekij\u00f6in\u00e4.<\/p>\n Lapset olivat t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa kasvaneet jo harrastustoimintaa kaipaaviksi ja kysyiv\u00e4t mit\u00e4 me voisimme harrastaa kes\u00e4ll\u00e4, kun koulu loppuu? Parista kolmesta vaihtoehdosta yleisurheilukent\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ynti sai Pirjon ja Paulan hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n harrastuksen heti omakseen ja Tauno tuli mukaan hieman my\u00f6hemmin.V\u00e4hitellen valmentaja kurssien my\u00f6t\u00e4 siirryin itsekin lasten yleisurheiluohjaajaksi ja toimintaan mukaan Lahden Kalevaan. K\u00e4vimme harjoituksissa 3-5 kertaa viikossa ja kes\u00e4ll\u00e4 kilpailumatkat ylsiv\u00e4t my\u00f6s Ruotsiin ja Viroon kotimaan lis\u00e4ksi.<\/p>\n Omiin harrastuksiini on my\u00f6s kuulunut mm. liikunta (k\u00e4vely, py\u00f6r\u00e4ily, hiihto), shakki, marjastus, sienestys ja v\u00e4h\u00e4isess\u00e4 m\u00e4\u00e4rin mets\u00e4stys ja kalastus.Eila k\u00e4vi viel\u00e4 lasten vartuttua kodinhoitajaksi ja valmistui v. 1992. Eilan harrastus on koostunut mm.k\u00e4sit\u00f6ist\u00e4 ja viitotun kuoron toimintaan osallistuminen harjoituksineen ja konserttikiertueineen eri puolilla Suomea.<\/p>\n Vuonna 1989 muutin viel\u00e4 ty\u00f6paikkaa Oilon Oy:lle. Teht\u00e4v\u00e4ni on tuotannonkehitysteknikko( oto ) ty\u00f6suojelup\u00e4\u00e4llikk\u00f6). Oilon valmistaa \u00f6ljy- ja kaasupolttimia omakoteihin teollisuuteen ja voimalaitoksiin.Nykyisin valikoimiin kuuluu tyt\u00e4ryhti\u00f6n Geopro Oy:n tuote maal\u00e4mp\u00f6pumppu.<\/p>\n Vuonna 2001 Pirjo aloitti sukututkimuksen ensin kokeneen sukututkijan avustuksella. V\u00e4hitellen oma kiinnostukseni alkoi virit\u00e4, kun Pirjo kysyi minua kaverikseen tutkimaan mikrofilmeilt\u00e4 sukuun kuuluvien tietoja. Pielisj\u00e4rven paikallistuntemukseni (vaikkakin jo rapistunut),. oli hy\u00f6dyksi etsitt\u00e4ess\u00e4 aina taaksep\u00e4in olevia perhetietoja. Varsinainen yll\u00e4tys tuli eteen, kun kanta esi-is\u00e4 p\u00e4\u00e4tyi Viekij\u00e4rvelle! Olinhan viett\u00e4nyt lapsuuteni ja k\u00e4ynyt kansakouluni Viekij\u00e4rvell\u00e4 \u201duudisasukkaana\u201d vanhempieni mukana.<\/p>\n Joka kes\u00e4loma vaisto kutsuu t\u00e4\u00e4lt\u00e4 Lahdesta lomalle Lieksaan ja entiselle kotipaikalle Viekij\u00e4rvelle ja usein my\u00f6s pidemmill\u00e4 vapaina.<\/p>\n 11.12.2005 Seppo Pyykk\u00f6<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Sepon tarina: Lieksan Viekij\u00e4rvelt\u00e4, etel\u00e4\u00e4n ty\u00f6n per\u00e4\u00e4n Kyll\u00e4 sinulle t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on t\u00f6it\u00e4 sanoi Kaukaan ty\u00f6njohtaja Ahtiainen, kun kysyin todistusta ty\u00f6n loppumisesta ja ty\u00f6tt\u00f6myysuhasta, jotta p\u00e4\u00e4sisin Tampereelle jyrsij\u00e4n ammattikursseille. Ahtiainen kuitenkin kirjoitti todistuksen, koska mets\u00e4ty\u00f6t olivat kausiluonteisia. ja n\u00e4in p\u00e4\u00e4sin kokeiden j\u00e4lkeen kirjoille Tampereen Ammatilliseen Kurssikeskukseen jyrsij\u00e4n kurssille v.1970. Kun kurssi sitten alkoi menin junalla M\u00e4t\u00e4svaarasta … Jatka artikkeliin Muistelmia_7 Seppo Pyykk\u00f6<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[],"class_list":["post-272","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-muistelmat"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.pyykko.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/272","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.pyykko.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.pyykko.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.pyykko.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.pyykko.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=272"}],"version-history":[{"count":1,"href":"http:\/\/www.pyykko.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/272\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":273,"href":"http:\/\/www.pyykko.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/272\/revisions\/273"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.pyykko.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=272"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.pyykko.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=272"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.pyykko.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=272"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}