{"id":269,"date":"2011-11-28T13:13:04","date_gmt":"2011-11-28T13:13:04","guid":{"rendered":"http:\/\/www.pyykko.fi\/?p=269"},"modified":"2011-11-28T13:13:14","modified_gmt":"2011-11-28T13:13:14","slug":"muistelmia_6-tauno-pyykko","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.pyykko.fi\/?p=269","title":{"rendered":"Muistelmia_6 Tauno Pyykk\u00f6"},"content":{"rendered":"<p>www.dlc.fi\/~microlit\/lieksa\/lieksa1.htm nro: Lieksa 132 Suotorppa<\/p>\n<p><strong>Suotorppa<\/strong><\/p>\n<p>Tila on sodan j\u00e4lkeen rakennettu ns. rintamamiestila ja sijaitsee Sulkaisessa n. 3 km Viekin kirkonkyl\u00e4lt\u00e4.Sulkaisen alue oli tarkoitettu sodan j\u00e4lkeen luovutetun alueen Karjalaisten asuttamiseen, mutta osan tiloista saivat rintamamiehet asuinpaikoikseen. Saimi ja Tauno Pyykk\u00f6 saivat itse valita mihin sitten asettuvat.<\/p>\n<p>Tarjolla oli Taunon is\u00e4n Matin entinen asuinpaikka Sokoj\u00e4rvell\u00e4, viljelystilat oli tarjolla kuitenkin syrj\u00e4seudulla mihin Saimi ei halunnut l\u00e4hte\u00e4. Parin viikon etsiskelyn j\u00e4lkeen Saimi oli mennyt pienen poikansa kanssa asutustoimistoon ja sanonut: Ellei nyt tilasta tule p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 h\u00e4n j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pojan t\u00e4nne teille, kun ei ole omaa asuntoa. Suotorpan pienviljelystila tuli heille sitten jo seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4<\/p>\n<p>Valtio oli rakennuttanut tilalle saunarakennuksen, jossa asuttiin ennen talon valmistumista ja kaadattanut peltoalalta talonrakennuspuut valmiiksi. Muutimme Suotorpalle Jaakonvaarasta 16.09.1949 kuorma-autolla. Ensin piti rakentaa v\u00e4liaikainen navetta ja savusauna. Is\u00e4 pyysi veljens\u00e4 Einarin avuksi tilan rakennus- ja pellonraivaust\u00f6ihin. Amerikkalaiset opiskelijat olivat my\u00f6s auttamassa pellonraivaust\u00f6iss\u00e4 meid\u00e4nkin pellolla. Seuraavana vuonna valmistui navettarakennus sis. navetan, tallin, kalustovajan, aitat, puuliiterin ja vintill\u00e4 oli tilat heinien talvis\u00e4ilytykseen.<\/p>\n<p>Asuinrakennuksen teko oli vuorossa v. 1950 mallia: \u201d rintamamiestalo\u201d, l\u00e4mmitys puulla ja valaistuksena oli \u00f6ljylamppu. Peltoty\u00f6t tehtiin kaikki aluksi hevosella niin kynt\u00f6, muokkaus, hein\u00e4nniitto ja haravointi. Hein\u00e4 kuivattiin seip\u00e4ill\u00e4 ja ajettiin hevosk\u00e4rryll\u00e4 yliselle ja puimalaan Vilja niitettiin viikatteella, ja kuivattiin seip\u00e4ill\u00e4, mutta ruis leikattiin alkuun viel\u00e4 sirpill\u00e4 ja kuivattiin kuhilailla mutta my\u00f6hemmin leikattiin jo viikatteella ja kuivattiin seip\u00e4ill\u00e4. Alkuun viljelimme my\u00f6s v\u00e4h\u00e4n pellavaa.<\/p>\n<p>Hankimme naapureiden Peiposen ja Haukan kanssa yhteiset: Esa puimakoneen, Olympia maamoottorin voimanl\u00e4hteeksi ja puhaltimen, jolla oljet puhallettiin puimalaan. Jyv\u00e4t laitettiin talveksi aittaan laariin, josta ne jauhettiin tarpeen mukaan Viekin myllyss\u00e4. Ruuat, leiv\u00e4t, kukot, piirakat ja pullat ym. valmistui omasta takaa. Navetassa oli lehmi\u00e4 3-4, vasikoita, possu, kanoja, joskus lammas sek\u00e4 hevonen . Ensim\u00e4inen hevonen oli Viri, joka oli Nurmelan kuulua hevossukua.<\/p>\n<p>Saimi-\u00e4iti ompeli lapsille vaatteet, teki villalangat lampaasta kerityst\u00e4 villasta asti, valmisti kotona sukat, matot ja sein\u00e4vaatteet. Pyykit h\u00e4n pesi puukorvossa pyykkilaudalla. Tauno ja Einari-set\u00e4 k\u00e4viv\u00e4t sivuansiossa mets\u00e4t\u00f6iss\u00e4 aina, kun tilan omilta t\u00f6ilt\u00e4 oli mahdollista ja he olivat talvella usein savottak\u00e4mpill\u00e4 viikot.<\/p>\n<p>Pelloilla kasvatettiin hein\u00e4\u00e4, ohraa, kauraa ja ruista. Peruna menestyi tilalla huonosti hallanarkuuden vuoksi niinp\u00e4 sit\u00e4 viljeltiin vuokrapellossa ensin Jokivaaralla ja my\u00f6hemmin Turulanvaaralla. Naapurit auttoivat toisiaan kes\u00e4n kiireisin\u00e4 aikoina my\u00f6s talkoot\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n<p>Puutarhassa oli viinimarjapensaita ja saran p\u00e4\u00e4ss\u00e4 joka kes\u00e4 my\u00f6s kasvimaa, jossa kasvoi lanttua, naurista, porkkanaa, hernett\u00e4 ja joskus sokerijuurikasta lehmille. Kes\u00e4ll\u00e4 ker\u00e4ttiin mets\u00e4st\u00e4 yhdess\u00e4 silloin kun niit\u00e4 ei halla vienyt, mustikoita, lakkoja ja vadelmia joskus mesikoita sek\u00e4 syksyll\u00e4 puolukoita ja sieni\u00e4.<\/p>\n<p>Ongella k\u00e4vimme kes\u00e4isin Viekijoella ja my\u00f6hemmin Sulkaispuron suulla Viekij\u00e4rvell\u00e4, jossa on my\u00f6s yhteisvenevalkama. Kuljimme matkan Viekin kirkolle aluksi k\u00e4vellen ja hevosella ns. paukkupy\u00f6r\u00e4rattailla. My\u00f6hemmin jo polkupy\u00f6r\u00e4ll\u00e4 .Lieksaan tai Nurmekseen p\u00e4\u00e4si linja-autolla tai junalla. Henkil\u00f6auto oli harvinaisuus -50-luvulla mutta moottoripy\u00f6ri\u00e4 ja henkil\u00f6autoja alkoi v\u00e4hitellen tulla kaupan. Samoin traktorit mm. Ferguson ja Valmet alkoi saada jalansijaa ty\u00f6koneena isommissa taloissa.<\/p>\n<p>Saimi ja Tauno olivat mukana innolla monissa yhteiskunnallisissa teht\u00e4viss\u00e4 mm. osuuskauppatoiminnassa, koulun johtokunnassa, Viekin reservin aliupseerien toiminnassa ja Saimi viel\u00e4 Viekin kirkkokuorossa ja martoissa.<\/p>\n<p>Seuraavassa lyhyt lainaus Onni Palasteen kirjoittamasta kirjasta Raappanan miehet.<\/p>\n<p>Partiointia Ontaj\u00e4rven suunnalla \u201dKuusiniemess\u00e4 oli tavattu Partisen osaston miehi\u00e4 ja sielt\u00e4 palattiin takaisin Rukaj\u00e4rven kyl\u00e4n laidassa oleviin telttoihin. Puhkiv\u00e4syneille miehille uni hein\u00e4vuoteessa maistui vuorokauden l\u00e4pi\u201d, kertoi helsinkil\u00e4inen Reino Rintala, III\/JR 10, ja jatkaa: \u201d Loka-marraskuun vaihteessa minut ja Erik Sundb\u00e4k siirrettiin Ontaj\u00e4rvelle, kuopiolaisen v\u00e4nrikki Niilo Korhosen joukkueeseen.<\/p>\n<p>Samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ylikersantti Korhonen oli ylennetty v\u00e4nrikiksi. Huhupuheena kerrottiin, ett\u00e4 Korhonen oli ollut reservinupseerikoulussa, mutta l\u00e4hetetty kesken kurssin pois. Oli tuo asia kunka hyv\u00e4ns\u00e4 tulimme toteamaan, ett\u00e4 korpisoturina Korhonen oli valioluokkaa.<\/p>\n<p>Kuuluimme majuri Erkki Halosen pataljoonan yhdeks\u00e4nteen komppaniaan, p\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 kaaderiupseeri Larmo. H\u00e4n oli tummatukkainen, pitk\u00e4nhuiskea, ryhdik\u00e4s ja rohkea sotilas. Korhonen oli l\u00e4hes t\u00e4ydellisesti Larmon vastakohta: vaaleahko, korkeintaan keskikokoa ja k\u00e4yt\u00f6kselt\u00e4\u00e4n rennonlainen. Usein n\u00e4m\u00e4 upseerit riiteliv\u00e4t kesken\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Muutaman p\u00e4iv\u00e4n kuluttua Korhonen otti meid\u00e4t partioon. Hiiviskelimme Ontaj\u00e4rven rannan tuntumassa menossa tuhoamaan vanjan kentt\u00e4vartiota. Lieksalaista alikessua Tauno Pyykk\u00f6\u00e4 min\u00e4 pidin liian rohkeana sen vuoksi, ett\u00e4 h\u00e4n halusi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kulkea aina tunnustelijana.<\/p>\n<p>Minun aseenani oli pystykorvakiv\u00e4\u00e4ri. Veri kohisi suonissani ja vintofka tutisi k\u00e4siss\u00e4ni. R\u00e4hin\u00e4n alettua ammuin 30 metrist\u00e4 ohi, mutta niin ampui vanjakin. Pakotimme kentt\u00e4vartion vanja suolle, miss\u00e4 ammuskelu jatkui. Etummaisena ampuva Pyykk\u00f6 sai r\u00e4j\u00e4ht\u00e4v\u00e4n luodin kes\u00e4lakin ylimp\u00e4\u00e4n nappiin. Vet\u00e4ytymisen aikana tammelalaiselta Jokiselta meni luoti rinnasta l\u00e4pi. Pyykk\u00f6 p\u00e4\u00e4si vet\u00e4ytym\u00e4\u00e4n alueelta pois toisten mukana. JSp:ll\u00e4 ajettiin h\u00e4nen tukkansa pois ja pienet sirpaleet nypittiin pois h\u00e4nen p\u00e4\u00e4nahastaan. H\u00e4n ei huolinut edes lomaa, vaan palasi takaisin joukkueeseen. Seppo Pyykk\u00f6<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>www.dlc.fi\/~microlit\/lieksa\/lieksa1.htm nro: Lieksa 132 Suotorppa Suotorppa Tila on sodan j\u00e4lkeen rakennettu ns. rintamamiestila ja sijaitsee Sulkaisessa n. 3 km Viekin kirkonkyl\u00e4lt\u00e4.Sulkaisen alue oli tarkoitettu sodan j\u00e4lkeen luovutetun alueen Karjalaisten asuttamiseen, mutta osan tiloista saivat rintamamiehet asuinpaikoikseen. Saimi ja Tauno Pyykk\u00f6 saivat itse valita mihin sitten asettuvat. Tarjolla oli Taunon is\u00e4n Matin entinen asuinpaikka Sokoj\u00e4rvell\u00e4, viljelystilat &hellip; <a href=\"http:\/\/www.pyykko.fi\/?p=269\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">Muistelmia_6 Tauno Pyykk\u00f6<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[],"class_list":["post-269","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-muistelmat"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.pyykko.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/269","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.pyykko.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.pyykko.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.pyykko.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.pyykko.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=269"}],"version-history":[{"count":2,"href":"http:\/\/www.pyykko.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/269\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":271,"href":"http:\/\/www.pyykko.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/269\/revisions\/271"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.pyykko.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=269"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.pyykko.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=269"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.pyykko.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=269"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}