{"id":113,"date":"2011-11-26T17:28:33","date_gmt":"2011-11-26T17:28:33","guid":{"rendered":"http:\/\/www.pyykko.fi\/?p=113"},"modified":"2012-05-02T15:38:06","modified_gmt":"2012-05-02T15:38:06","slug":"vanha-ayrapaa","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.pyykko.fi\/?p=113","title":{"rendered":"Vanha \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4"},"content":{"rendered":"<p><strong>Poimintoja Ester K\u00e4h\u00f6sen kirjoista: Vanha \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4 ja Vanha \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4 II<\/strong><\/p>\n<p>Koskien sukunimen Pyykk\u00f6 esiintymist\u00e4 kyseisiss\u00e4 kirjoissa.<\/p>\n<p>s. 87. Vuoden 1554 kymmenysluettelossa mainitaan Pyykk\u00f6 (ilman kyl\u00e4\u00e4), alue: Muolaaj\u00e4rven ymp\u00e4rill\u00e4 ja tienvarsikylist\u00e4, Kangaspellosta Pienpurolle asti.<\/p>\n<p>s. 100. \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4l\u00e4iset suuntasivat kulkunsa Saimaan lounaisrannikolle ja asuttivat ne. Nimenomaan Ristiinan, Anttolan, Mikkelin ja Juvan seutujen henkil\u00f6 ja paikannimist\u00f6 viittaa selv\u00e4sti \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4l\u00e4\u00e4iseen alkuper\u00e4\u00e4n. Sielt\u00e4 tapaamme mm. seuraavat Muolaan vanhimmassa verokirjassa vuonna 1540 esiintyv\u00e4t nimet: mukana Pyykk\u00f6nen.<\/p>\n<p>s. 103. \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4l\u00e4isten tavoitteena on ollut ennen kaikkea Pohjois-Pohjanmaan jokien lohiapajat. Luukko on Pohjois-Pohjanmaan historiassaan m\u00e4\u00e4ritellyt karjalaisten nautinta-alueeksi Kemi-, Simo-, Ii-, Kiiminki-, Oulu-, Siika- ja Pyh\u00e4joen seudut. 1500 luvun kulkureitti Saimaalta vesitse SuurSavoon ja Juvalle, sielt\u00e4 maitse Joroisiin, mist\u00e4 taas edelleen Tavisalmelle eli nykyisen Kuopion tienoille. Sielt\u00e4 edelleen Oulun taipaleelle j\u00e4rvi\u00e4 ja jokia my\u00f6ten sek\u00e4 osittain maitse, jolloin veneet oli vedett\u00e4v\u00e4 kannasten yli. Utaj\u00e4rvell\u00e4 sukunimist\u00e4 esim. Koistinen s 104.<\/p>\n<p>s. 130. \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4n kihlakunnassa oli nelj\u00e4nnes- ja nautakuntajako vuonna 1559<\/p>\n<p>Muolaassa<\/p>\n<p>Nimismiehen nelj\u00e4nneskunta<br \/>\nSimo Norkon nautakunta (tektimies=keskiaikainen veronkantaja)<br \/>\nKeskikyl\u00e4, mukana Pyykk\u00f6l\u00e4<\/p>\n<p>s. 132. Kivennavalla<\/p>\n<p>Pekka Pekkisen nelj\u00e4nneskunta<br \/>\nSimo Pyyk\u00f6n (Pijckon) nautakunta<br \/>\nAhj\u00e4rvi, Vuotj\u00e4rvi, Riihisyrj\u00e4, Kukonm\u00e4ki<\/p>\n<p>s. 223. Maanomistus, pinta-ala mittana k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 pohjoisruotsalainen m\u00e5l (mitta). Pellossa m\u00e5l oli 8 tankoa jolloin tanko oli 6 kyyn\u00e4r\u00e4n mittainen pit. ja lev. M\u00e5l oli siis 48 kyyn\u00e4r\u00e4\u00e4 kumpaankin suuntaan eli kaikkiaan 2.304 neli\u00f6kyyn\u00e4r\u00e4\u00e4, mik\u00e4 on kuudesosa tynnyrin alasta. T\u00e4h\u00e4n peltoon voitiin kylv\u00e4\u00e4 puoli pamia (1\/4 tynnyri\u00e4). Niittyjen kohdalla m\u00e5l tarkoitti aluetta, josta korjattiin 1 kes\u00e4kuorma heini\u00e4. Yksi tynnyrin ala = n. 0.494h, yksi kappa = n. 1.54 aaria.<\/p>\n<p>s. 225. Muolaaj\u00e4rven etel\u00e4rannalla pinta-ala oli Pyykk\u00f6l\u00e4n osalta taloa kohti 50.5 m\u00e5l:ia (vuonna 1559), suurtalollisiin kuului my\u00f6s Pekka Pyykk\u00f6nen joka Keskikyl\u00e4ss\u00e4 omisti \u00bd veronmaan ja peltoa 68 m\u00e5l:ia.<\/p>\n<p>s. 331. Tuomas Tepposen joukoissa jotka saivat verovapauden kunnostautumisestaan sodassa, mainitaan Kauppi Pyykk\u00f6nen v 1594.<\/p>\n<p>s.382. Muolaassa pitk\u00e4aikaisempien lautamiesten joukossa Yrj\u00f6 Pyykk\u00f6 (1662-1695)<\/p>\n<p>s. 444. Heikki Pyykk\u00f6 Jaarilasta omisti niityn Pihlaisissa. va kihlakunnan syysk\u00e4r\u00e4j\u00e4t 1674, jj 19:51-52 ja kihlakunnan syysk\u00e4r\u00e4j\u00e4t v. 1678 jj 21:249-250.<\/p>\n<p>s. 642 Kun Muolaan rovasti toisena Helluntai p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1690 aikoi ryhty\u00e4 ripitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ehtoollisvieraita, seisoi alttarin edess\u00e4 muiden mukana riidanhalustaan ja mustasukkaisuudestaan tunnettu Yrj\u00f6 Matinp. Pyyk\u00f6n vaimo Valpuri, Sormulasta. Kirkkoherran kysymykseen miss\u00e4 h\u00e4nen miehens\u00e4 oli , kun ei t\u00e4t\u00e4 n\u00e4kynyt ripitett\u00e4vien joukossa vastasi Valpuri: \u201dmiehell\u00e4 ei ole aikaa tulla, h\u00e4nell\u00e4 on muita vaimoja\u201d. Kirkkoherra kielsi Valpuria osallistumasta ehtoolliseen ennen kuin mieskin on mukana. Silloin julisti Valpuri kuuluvalla \u00e4\u00e4nell\u00e4: \u201dkristityt eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se ripille en\u00e4\u00e4, vaan paha itse\u201d ja piti niin kovaa \u00e4\u00e4nt\u00e4, ett\u00e4 kirkkoherra k\u00e4ski vied\u00e4 h\u00e4net jalkapuuhun. Kun suntio Matti Paavonpoika l\u00e4hestyi Valpuria toteuttaakseen kirkkoherran k\u00e4skyn, tempasi hurjistunut Valpuri veitsen k\u00e4teens\u00e4 ja haavoitti sill\u00e4 hiukan Mattia. T\u00e4m\u00e4 ei saanut Valpuria ulos. Nyt tuli vuorostaan piiskuri Juho Mikonpoika, mutta Valpuri alkoi juosta penkkien yli, jolloin h\u00e4net saatiin kiinni ja vietiin jalkapuuhun, miss\u00e4 h\u00e4n koko ajan istui veitsi k\u00e4dess\u00e4. Kun asia oli esill\u00e4, k\u00e4r\u00e4j\u00e4tuvassa, olivat naapurit sit\u00e4 mielt\u00e4, ettei Valpuri ollut aivan t\u00e4ysimittainen ymm\u00e4rrykselt\u00e4\u00e4n. Vaikkei heist\u00e4 kukaan osannut selitt\u00e4\u00e4 miten se ilmeni. Oikeus m\u00e4\u00e4r\u00e4si h\u00e4nelle kuolemantuomion, v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sen enemp\u00e4\u00e4 h\u00e4nen mielentilansa tutkimisesta. Se oli alistettava hovioikeuden lopullisesti ratkaistavaksi eik\u00e4 ole tiedossa miten se asiaan suhtautui. Va kihlakunnan kes\u00e4k\u00e4r\u00e4j\u00e4t v 1690 jj 27:327-330.<\/p>\n<p>s.622. Vuosien 1602-1605, 1607-1611, 1614-1617, siis 13 vuoden aikana mainitaan \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4n knaappi ja ratsumiesluetteloissa seuraavat sukunimet: mm. Pyykk\u00f6 palvelusvuosia 4.<\/p>\n<p>s. 687. Ratsutilat, Muolaassa vuoden 1706 maakirjan mukaan ainakin seuraavat jo vuonna 1593 nimet: \u201dmuutamia sukunimi\u00e4 K\u201d. Kivennavan puolelta asia on vaikeammin todettavissa, koskei sielt\u00e4 enemp\u00e4\u00e4 kuin Uudeltakirkoltakaan vuonna 1593 ole mainittu ratsumiesten kotikyli\u00e4. Kuitenkin ovat t\u00e4llaisia vanhoja ratsutiloja Ahj\u00e4rvell\u00e4 Yrj\u00f6 Lempi\u00e4isen ja Jaakko Pyyk\u00f6n talot.<\/p>\n<p>s. 691. \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4n komppania: Funchin ratsuv\u00e4kikomppanian virkatalot seuraavasti<\/p>\n<p>kyl\u00e4 manttaali vero, taalaria<\/p>\n<p>1. korpraali P\u00e4llil\u00e4 1\/3 14:2:15 1\/5 Yrj\u00f6 Pyykk\u00f6 roos, e.m.t, ss 404-405<\/p>\n<p>Kyli\u00e4 asuttaneet suvut, mainittu Pyyk\u00f6t:<\/p>\n<p>Ahj\u00e4rvi<\/p>\n<p>1577 Tuomas Pyykk\u00f6, Kauppi Pyykk\u00f6 1605 Tuomas Pyykk\u00f6, Tuomas Pyykk\u00f6, Kauppi Pyykk\u00f6 1635 Yrj\u00f6 Pyykk\u00f6(nen), Tuomas Pyki (Pyykk\u00f6)<\/p>\n<p>s. 729. Suurperheet: Juhana P\u00e4rttylinpoika Pyyk\u00f6n talossa oli 36 henkinen perhe, viime vuosisadan lopulla.<br \/>\nVanha \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4 II<\/p>\n<p>s. 62 P\u00e4llil\u00e4n hovi k\u00e4sitti 1\/6 manttaalia, se oli kokoveron tila, jolla asui alkuaikoina Juho Pyykk\u00f6 ja loinen Jaakko Himanen (ennen vuotta 1760? K)<\/p>\n<p>s. 143. Sukunimist\u00e4, Kuva: Herastuomari Pekka Pyykk\u00f6 Kivennavalta, miss\u00e4 suku tunnetaan 1500 luvulta l\u00e4htien. Pyh\u00e4j\u00e4rven, Raudun ja Sakkolan pit\u00e4jist\u00e4 tapaamme v 1640 suuren joukon sukunimi\u00e4 jotka ovat tuttuja my\u00f6s \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4n kihlakunnasta mukaan lukien Pyykk\u00f6.<\/p>\n<p>s. 147. Monen suvun keskuudessa on s\u00e4ilynyt muisto muinaisista pakomatkoista niin voimakkaana ett\u00e4 my\u00f6hemmin on luultu suvun olevan l\u00e4ht\u00f6isin sielt\u00e4 miss\u00e4 aikoinaan elettiin ehk\u00e4 vuosikausia sotapakolaisina. Salenius kertoo pit\u00e4j\u00e4nkertomuksessaan Pyykk\u00f6jen tulleen Pohjanmaalta (sukutarinan mukaan) Ouluj\u00e4rven tienoilta. Siit\u00e4 on muka miesten komeuskin selitett\u00e4viss\u00e4. Kuitenkin totesimme ett\u00e4 Ouluj\u00e4rven ja Pohjanmaan seudut ovat saaneet asutusta \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4n kihlakunnasta, sinne muinoin tehtyjen er\u00e4retkien v\u00e4lityksell\u00e4. Sit\u00e4 paitsi t\u00e4m\u00e4 suku on kihlakunnassa jo vanhimpien verokirjojen mukaan niin levinnyt ett\u00e4 sen on t\u00e4ytynyt asua siell\u00e4 kauan. Jo vuonna 1559 on Simo Pyykk\u00f6 Kivennavalta hallinnollisessa luottamusteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 esimiehen\u00e4 Ahj\u00e4rven \u2013 Riihisyrj\u00e4n &#8211; Vuotj\u00e4rven tienoilla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Poimintoja Ester K\u00e4h\u00f6sen kirjoista: Vanha \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4 ja Vanha \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4 II Koskien sukunimen Pyykk\u00f6 esiintymist\u00e4 kyseisiss\u00e4 kirjoissa. s. 87. Vuoden 1554 kymmenysluettelossa mainitaan Pyykk\u00f6 (ilman kyl\u00e4\u00e4), alue: Muolaaj\u00e4rven ymp\u00e4rill\u00e4 ja tienvarsikylist\u00e4, Kangaspellosta Pienpurolle asti. s. 100. \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4l\u00e4iset suuntasivat kulkunsa Saimaan lounaisrannikolle ja asuttivat ne. Nimenomaan Ristiinan, Anttolan, Mikkelin ja Juvan seutujen henkil\u00f6 ja paikannimist\u00f6 viittaa selv\u00e4sti &hellip; <a href=\"http:\/\/www.pyykko.fi\/?p=113\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">Vanha \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-113","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-muolaa"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.pyykko.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/113","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.pyykko.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.pyykko.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.pyykko.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.pyykko.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=113"}],"version-history":[{"count":5,"href":"http:\/\/www.pyykko.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/113\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1081,"href":"http:\/\/www.pyykko.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/113\/revisions\/1081"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.pyykko.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=113"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.pyykko.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=113"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.pyykko.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=113"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}